Uutiset

119 kansanedustajan aloite ei toteudu – Olisi koskenut seitsemää koululaista

Päivittäisille koulumatkoille ei aseteta lakiin 160 kilometrin enimmäispituutta. Eduskunnan sivistysvaliokunta lopetti asiaa koskevan lakialoitteen käsittelyn.

Aloitteen oli allekirjoittanut 119 kansanedustajaa kaikista eduskuntapuolueista. Ensimmäinen allekirjoittaja oli lappilainen kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.).

Allekirjoittajat kannattivat päivittäisille koulumatkalle enintään 160 kilometrin pituutta ja odotuksineen enintään kahden ja puolen tunnin kestoa.

Jos oppilas olisi lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, kesto olisi enintään kolme tuntia. Lakialoitteessa ehdotettiin kilometrirajan lisäämistä perusopetuslakiin. Lakiin sisältyvää aikarajoitetta allekirjoittajat pitävät epämääräisenä.

Sivistysvaliokunta pitää erittäin tärkeänä kohtuullisten koulumatkojen turvaamista mutta ei pitänyt asiantuntijalausuntojen perusteella tarpeellisena muuttaa lakia.

Asiantuntijat pitivät nykyistä säätelyä riittävänä. Laissa ohjataan kuntia järjestämään kouluverkko niin, että koulumatkat olisivat mahdollisimman turvalliset ja lyhyet.

Vain 7 oppilaalla yli 80 kilometrin matka

Lakialoitteen mukaan yhdensuuntaisen koulumatkan enimmäispituus olisi 80 kilometriä. Valiokunnan saaman tiedon mukaan tätä pitempiä yhdensuuntaisia koulumatkoja on Suomessa vain Lapissa, yhteensä seitsemällä oppilaalla.

Pitkät koulumatkat koskettavat erityisesti harvaan asuttujen alueiden lapsia, sivistysvaliokunta toteaa kirjeessään opetus- ja kulttuuriministeriölle.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan pitkät ja hankalat koulumatkat ovat yleisiä harvaanasutuilla alueilla, erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa, mutta koulumatkoihin liittyviä ongelmia esiintyy kuitenkin koko maassa. Näitä ovat esimerkiksi turvattomat koulutaipaleet tai pitkät odotusajat.

Yläkouluun lisää etäopetusta?

Pitkien etäisyyksien kunnissa peruskoululaisten opiskelua voidaan valiokunnan mielestä helpottaa osittaisella etä- ja verkko-opetuksella tai kuntien yhteistyöllä. Yhteistyöstä hyötyvät esimerkiksi kuntien rajoilla asuvat koululaiset.

Etäopetuksen ottivat esille valiokunnan kuulemat Kurttila ja eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja.

– Fyysinen läsnäolo ei aina ole tarpeellista, mutta samanaikaisesti on muistettava huolehtia lasten sosiaalisten suhteiden tukemisesta. Etäopiskelun ei siten tulisi olla yleensä ainoa koulunkäyntimuoto, Kurttila kirjoittaa lausunnossaan.

Koulukuljetuksiin käytettyä aikaa voitaisiin hänen mielestään käyttää entistä tehokkaammin läksyjen tekoon tai verkko-opiskeluun.

Pajuojan mielestä tieto- ja viestintäteknologiaa voitaisiin jossakin määrin soveltaa lukio-opetuksen tapaan peruskoulun yläasteella.

– Peruskoulun yläasteella oppilaat voisivat suorittaa koronaan osan opiskeluista etätehtävinä tai videolinkin välityksellä. Samalla tavoin kuin etätyö aikuisilla, tämä voisi osaltaan lieventää pitkistä koulumatkoista aiheutuvia haittoja, Pajuoja kirjoittaa lausunnossaan.