Uutiset

12 vuotta erilaista sote-uudistamista – näiden vaiheiden kautta nykytilanteeseen on päädytty

Millaisia vaiheita sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen 12 vuoden historia sisältää? Yritystä on ollut, mutta usein on törmätty perustuslaillisiin ongelmiin, vaikka poliittista yhteisymmärrystä on välillä ollut.

Missään vaiheessa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistaminen ei ole ollut helppoa.

Helmikuussa vuonna 2005 pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallitus piti politiikkariiheksi kutsumaansa puolivälikokousta.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) oli kirjoittanut muistion, jonka hän esitteli riihessä ensi kertaa. Siitä ei tiennyt kuin puoluetoveri Liisa Hyssälä (kesk.).

Muistion ydinsanoma oli, että kuntien sote-kulujen jatkuva kasvu ei voi jatkua. Jotain oli tehtävä. Tarvittiin laajemmat kuin yhden kunnan hartiat.

Vaikka asiasta oli puhuttu vuosia, esitys tuli yllätyksenä hallituskumppaneille.

Manninen muistelee, että aika helposti asiassa päästiin kuitenkin eteenpäin. Se jäi Mannisen ja demareiden ministerikierrätyksen vuoksi valtiovarainministeriksi nousseen Eero Heinäluoman (sd.) keskenään paimentamaksi. He myös sopivat uudistuksen keskeisen sisällön.

Poliittinen tuki tuli hallituspuolueiden halusta toteuttaa uudistus. Mutta ei se silti helppoa ollut.

– Monta kertaa asia oli veitsen terällä. Vielä siinäkin vaiheessa, kun lakiesitystä annettiin eduskunnalle, Manninen kertoi aiemmin keväällä Lännen Medialle.

Mannisen mielestä onnistumisen keskeinen syy oli, ettei yritetty haukata liian suurta palaa kerralla. Mitä suurempi uudistus, sitä monimutkaisempi ja sitä enemmän eturyhmiä, joilla on omat intressit valvottavanaan.

– Vallankumouksen tekeminen ei ole helppoa. Jos vihollisia tulee liikaa, ei enää pärjää, sanoo Hannes Manninen.

Poliittista ohjausta ollut

Kaikkien hankkeiden valmistelussa keskeisesti mukana ollut valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osaston hallitusneuvos Auli Valli-Lintu sanoi aiemmin keväällä Lännen Medialle, että poliitikkojen ohjaus on sotkenut lain kirjoittamista kaikissa käänteissä.

– Sote-uudistushankkeissa normaali lainkirjoitus on ollut lähes mahdotonta ja poliittinen ohjaus on yltänyt jopa pykälätasolle. Valmistelemattomat etukäteislinjaukset ovat johtaneet valmistelussa jatkuviin uusiin linjauksiin ja jopa eduskunnassa olevien esitysten takaisinvetoihin, hän sanoi.

Valli-Lintu on ollut keskeisessä virkamiesroolissa Paras-hankkeessa sekä sitä seuranneessa Jyrki Kataisen (kok.) ja Alexander Stubbin (kok.) hallitusten kuntauudistushankkeessa. Kuluvalla hallituskaudella on tehty Juha Sipilän (kesk.) hallituksen sote- ja maakuntauudistusta.

Valli-Lintu kritisoi uudistuksen tekemistä valtavalla kiireellä. Se on näkynyt myös nykyisen hallituksen sote-valmistelussa.

– Jos olisi alun perin uskottu virkamiesten aikataulua, että uudistusta ei voida hallitusti toteuttaa kuin vasta vuonna 2020, olisimme ehtineet välttää monet lainvalmistelukarikot, sanoo Valli-Lintu.

Suuritöisin on ollut valinnanvapauslain valmistelu. Sen osalta ei ollut juuri mitään vanhaa lainvalmistelua, jota olisi voinut käyttää hyväksi, vaan työ alkoi niin sanotusti lähes nollasta.

Kaikkien puolueiden tukikaan ei riitä

Poliittista ohjausta on tehty sote-uudistusten yhteydessä aina. Välillä sitä ovat tehneet hallituspuolueet, välillä mukana on ollut myös oppositio. Laaja parlamentaarinen tuki ei ole kuitenkaan takuu siitä, että maaliin päästäisiin.

Tästä hyvä esimerkki on Kataisen hallituksen tavoittelema kuntien määrän vähentäminen, jonka kyljessä kulki sote-palveluiden siirtäminen yhden kunnan harteilta keskuskuntavetoiseksi.

Toisen päähallituspuolueen, Sdp:n pääneuvottelijana uudistuksessa toiminut Jouni Backman muisteli alkukeväällä Lännen Medialle, että viime kädessä uudistuksessa törmättiin perustuslain tulkintaan.

– Mihin suuntaan tahansa uudistuksessa edettiin, aina oli edessä tulkinta perustuslain vastaisuudesta. Siitä huolimatta, että asiasta oli laaja poliittinen yhteisymmärrys, Backman sanoo.

Sote-uudistusten valmistelua on aina leimannut myös kiire. Lain pykäliä on kirjoitettu nopeaan tahtiin, melkeinpä ylitöinä.

Backman sanoo, että kiire ei kuitenkaan ole ollut syy epäonnistumisiin.

Backman muistuttaa, että vuoden 1906 eduskuntauudistuksen liittyneet vaalilait päätettiin ja kirjoitettiin pykälineen parissa kuukaudessa.

– Kun nykyisin kymmenen vuotta suunnitellaan ja vatvotaan, eikä valmista tule, poliittisen päätöksenteon järjestelmässä on jotain vikaa, hän sanoo.

Päiväkohtaisia uutisia

syyskuu 2018
ma ti ke to pe la su
« elo    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930