Uutiset

120 vuotta teatteria Hämeenlinnassa

Birger Jaarlin kadun ja Linnankadun kulmauksessa ollut Teatteriravintola oli 1850-luvulta lähtien näyttämötaiteen tyyssija. Juuri Teatteriravintolassa syntyi Hämeenlinnan työväennäyttämö joka sittemmin opittiin tuntemaan kaupunginteatterina.

Kun ruotsalainen viinikauppias Alfred Nordin ja hänen vaimonsa Karolina ostivat vuonna 1854 torilta Birger Jaarlin kadulle asti ulottuvan tontin, rakennuttivat he Birger Jaarlin kadun puolelle rapatun hirsitalon. Se tunnettiin pitkään Nordinina, mutta kohta nimi vakiintui Teatteriravintolaksi.

Birger Jaarlin kadun puolelle rakennetussa U:n muotoisessa talossa oli suuri sali, jota voitiin käyttää sekä katsomona että näyttämönä. Talon Linnankadun puoleisessa siivessä oli ravintola, joka opittiin myöhempinä vuosina tuntemaan Ravintola Linnana. Sisäpihalle nousi 30-luvulla työväenyhdistyksen kolmikerroksinen kivirakennus.

Nordineilla oli vankka sija Hämeenlinnan ravintolaelämässä, sillä he pitivät tontin torinpuoleisella laidalla myös Kaupunginhotelli-nimistä matkustajakotia. Nordinit myivät Kaupunginhotellin uudelle yrittäjälle 1880-luvun lopussa. Samaan aikaan Alfred Nordin palasi Ruotsiin, mutta Karolina jatkoi ravintolan pitämistä kuolemaansa eli vuoteen 1910 asti.

Vuosien kuluessa Teatteriravintolasta tuli yksi kaupungin suosituimmista rakennuksista. Talossa pidettiin paljon konsertteja, näytöksiä ja kaupungin omia tilaisuuksia. Ravintolassa istuivat kaupungin boheemit ja pääsipä se Larin-Kyöstin runoihinkin.

Nordinien aikaa kesti kaikkiaan 60 vuotta. Karolina Nordinin kuoltua hänen perikuntansa myi tontin kirjakauppias Enok Rytköselle. Rytkönen omisti näin hetken koko tontin, sillä hänen kirjakauppansa komisteli Kaupunginhotellin naapurina torin laidalla.

Teatteriravintolan 1900-luku oli kädenväännön aikaa. Hämeenlinnaan aivan vuosisadan alussa perustettu työvä enyhdistyksen näyttelijäseura ja vuonna 1912 aloittanut Työväen näyttämö pitivät ravintolaa esityspaikkanaan, vaikka sen yhteydessä toiminut anniskeluravintola närästikin raittiusmiehiä.

Tilanpuutteesta kärsinyt työväenyhdistys osti Teatteriravintolan vuonna 1917 Enok Rytköseltä, mutta lopullista kauppakirjaa ei allekirjoitettu. Kansalaissota muutti Rytkösen asenteen yhdistystä kohtaan, eikä hän suostunut enää allekirjoittamaan kauppakirjaa. Pitkän riitelyn jälkeen työväenyhdistys muutti Teatteriravintolaan omin luvin. Sitkeällä näännytystaistelulla yhdistys sai Rytkösen allerkirjoittamaan sopimuksen keväällä 1921.

Teatteriravintolaa korjattiin monta kertaa, mutta se oli jo sotien jälkeen ahdas ja huonokuntoinen. Talon kohtaloa ei sinetöity hetken mielijohteesta, vaan sitä pohdittiin pitkään. 40-luvun lopulla ilmaan heitettiin ajatus jopa Linnankadun puoleisen puurakennuksen ja pihalla sijaitsen kivirakennuksen purkamisesta. Niiden tilalle piti rakentaa maanalainen elokuvateatteri ja sen päälle katutasoon ravintola.

Teatteriravintola aiheutti Hämeenlinnan työväenyhdistykselle päänvaivaa koko olemassaolonsa ajan. Lopulta vuonna 1975 taloudelliseksi taakaksi koettu rakennus purettiin ja paikalle rakennettiin Kiinteistö Oy Lyseonkulma.

Tänään Teatteriravintolan paikalla olevan kerrostalon ylintä ja alinta kerrosta hallitsee yhä työväenyhdistys, mutta toisessa ja kolmannessa kerroksessa toimii oikeusrekisterikeskus. Birger Jaarlin kadun puolella on maistraatti ja Hämeen ympäristökeskus.

Lähteet:
Lindeqvist: Hämeenlinnan kaupungin historia
V.E.Saari: Katajana kalliolla, Hämeenlinnan työväenyhdistys 1888-1988