Pian Janakkalan Kukonnokalla hypätään kesät talvet – Talkooporukka ahkeroi, jotta mäkihyppy saa uutta tuulta alleen

Janakkalan Leppäkoskella sijaitsevaa Kukonnokan perinteikästä mäkihyppypaikkaa päivitetään uuteen nousuun.

Mäkihyppymäet ovat ikääntyneitä ja parhaat päivänsä nähneitä. Ne ovat olleet talvisin pienen harrastajajoukon käytössä, jos talven lumitilanne on sen sallinut.

Syksystä 2018 lähtien alueen kahta pienempää, 15- ja 25- metristä mäkeä on kunnostettu niin, että ne ovat Janakkalan Janan mäkihyppyjaoston puheenjohtaja Markku Jantusen mukaan pian nykysäännösten mukaiset.

Alastulorinteitä ollaan paraillaan muovittamassa, jolloin mäet saadaan ympärivuotiseen käyttöön.

Lumenpuute on estänyt harrastuksen

Viime vuosina talvet eivät ole suosineet lajin harrastajia. Lumitykkikään ei ole pelastanut, jos pakkasia ei ole ollut.

Mäkihyppyjaosto on joutunut toppuuttelemaan innokkaiden junioriharrastajien vanhempia. Harjoitukset pidetään vain, jos sää sallii.

– Moni on etsinyt toisen harrastuksen. Jatkossa voimme sanoa päivämäärän, milloin harjoitukset pidetään, Jantunen lupaa.

Jantunen kertoo jo vuosia pohtineensa mäkien muovittamista. Lopullisen sysäys tuli, kun riihimäkeläinen Anssi Kemppi pohti, voisiko mäet muovittaa. Silloin hänen poikansa voisi vaihtaa treenit Lahdesta Janakkalaan.

Pienellä budjetilla ja lahjoitusten turvin

Kemppi huomasi ilmoituksen, jossa porvoolainen muoveja tuottava yritys tarjosi lahjoituksena muovia mäkihyppymäkiin. Porvoolaisyrityksen lisäksi muovia on saatu lahjoituksena myös Vuokatin Urheiluopistolta ja Tampereen kaupungilta näiden omista mäkiprojekteista.

– Vähillä rahoilla tätä on pyöritetty. On jouduttu miettimään, miten saadaan edullisesti tehtyä.

Kahden pikkumäen kunnostamiskustannuksiksi on laskettu noin 25 000 euroa. Tästä 15 000 euroa tulee Leader Linnaseudulta. Rahoituksen oma osuus katetaan talkootyötunteina.

Valmista pitäisi olla ensi syksynä.

Valttikorttina hissi

Jantunen uskoo toiveikkaana, että Janakkalaan saataisiin yksi Etelä-Suomen varteenotettavimmista harjoittelupaikoista näin pienestä kukkarosta huolimatta.

Arvio perustuu hänen mukaansa osin lahtelaisen juniorivalmentajan arvioon. Toissa talvena hyppyrimäen ladut oli saatu asennettua ja lunta oli riittävästi, jolloin lahtelaisvalmentaja piti pikkumäissä valmennettavilleen pari hyppyleiriä.

Kukonnokan etuna on niinkin yksinkertainen asia kuin hissi. Se kasvattaa toistokertoja, joita lajissa kehittyminen tarvitsee.

Esimerkiksi lahtelaisnuoret ehtivät yhden leiripäivän aikana hypätä Jantusen mukaan jopa 40 hyppyä hissin auttaessa nuoret mäen päälle.

 

Kukonnokasta voi ponnistaa huipulle?

Ylen uutisen (29.5.) mukaan Hiihtoliitto on ollut huolissaan siitä, kuinka Suomessa on purettu huonoksi käyneitä mäkihyppytorneja. Nyt hyppytorneja on kuitenkin alettu kunnostaa ympäri maata.

– Pienestä mäestä harrastus lähtee. Näitä pieniä mäkiä pitää olla, sillä ei kukaan Lahden suurmäestä aloita.

Jantunen ei näe yhtään mahdottomana, etteikö Kukonnokaltakin joku juniorihyppääjä saisi tarvittavat eväät menestyksekkääseen mäkihyppyuraan.

– Pikkupaikkakunnalta on mahdollista ponnistaa huipulle. Onhan Kiteeltäkin löytynyt tämän hetken ykköshyppääjämme Antti Aalto.

Tällä hetkellä Janakkalassa harjoittelee aktiivisesti viisi juniorihyppääjää, mutta toiveena on, että uusia harrastajia saadaan mukaan.

– Aiomme pitää mäkihyppykoulua ja esimerkiksi SM-tason juniorikisoja. _HäSa

 

Lue myös: Hämeenlinnan kirje: Ei tullut Apparalle Big Bangia – eikä edes labyrinttiä (20.10.2019)