Uutiset

16-vuotiaan äänioikeutta kuntavaaleissa voisi harkita

Hämeen Sanomien mielipidepalstalla on ollut pari kirjoitusta äänestysikärajasta. Monesti me aikuiset linjaamme innolla, miten kaupunkia kehitetään, mutta myös nuorilla voi olla mielipiteitä ja kokemuksia, miten kouluja, kirjastoa, terveyspalveluita tai harrastusmahdollisuuksia pitäisi kehittää. Äänestysiän alentaminen kunnallisvaaleissa 16 vuoteen voisi kiinnittää nuoren nykyistä vahvemmin oman kuntansa kansalaiseksi. Nuori ei välttämättä ehdi äänestää kertaakaan oman kotikuntansa asioista ennen kuin hän muuttaa vaikkapa opiskelun vuoksi muualle.

Jos äänestysikäraja olisi 16 vuotta, nuori voisi saada koulusta tukea ja kannustusta paitsi asioista selvää ottamiseen, myös osallistumiseen ja äänestämiseen. Äänestäminen ei sulje pois muita, jo olemassa olevia vaikuttamiskeinoja, nuorisofoorumia, oppilaskuntia tai aloiteoikeutta. Se lisäisi 16-18 -vuotiaiden vaikuttamismahdollisuuksia.

Uudistuksen vastustajien mielestä poliittisten oikeuksien pitäisi olla kokonaisuus, jossa sekä äänioikeus- että vaalikelpoisuusikä ovat samat. Euroopasta löytyy kuitenkin esimerkkejä siitä, miten paikallisella tasolla äänestysikä on alempi kuin valtakunnallisissa vaaleissa.

Suomessa eduskunta on hyväksynyt kirkkolain muutoksen, jonka myötä äänioikeusikäraja seurakuntavaaleissa alenee 16 vuoteen. Muutosta on perusteltu nimenomaan sillä, että äänestysikärajan alentamisen odotetaan lisäävän nuorten äänestysaktiivisuutta.

Mielestäni äänioikeusiän laskemista voitaisiin harkita myös kunnallisvaaleissa. 1906 hyväksyttiin valtiopäiväjärjestys, jonka myötä Suomeen tuli miesten ja naisten yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Äänioikeuden sekä vaalikelpoisuuden ikäraja oli 24 vuotta. Nykyiseen 18 vuoden ikärajaan päästiin vuonna 1972. Seuraavissa, vuoden 2012 kuntavaaleissa voisi olla jo 16 vuoden äänioikeuden aika.

Riikka Helenius

Hämeenlinna

Päivän lehti

25.11.2020

Fingerpori

comic