Uutiset

1950-luvulla rakennettiin kerroksia

Hämeenlinnan linja-autoaseman kohtalo repii mielipiteet kahtaalle: Yksien mielestä rakennuksella ei ole suojeluarvoa, toiset taas katsovat aseman edustavan oivasti 1950-luvun rakennuskantaa, eikä sitä siksi saisi purkaa.

Kun Museovirasto joskus tulevaisuudessa saa pohdittavakseen linja-autoaseman suojelutarpeen, mietitään muun muassa, miten hyvä aikakautensa edustaja vuonna 1958 suunniteltu asema on. Sitä on myös tarkoitus verrata muihin, jokseenkin samanikäisiin asemarakennuksiin.

Mutta mitkä ydinkeskustan rakennukset ovat linja-autoaseman aikalaisia ja millaisessa käytössä nämä rakennukset ovat?


Tekijöinä pieni porukka

1950-luvulla rakennettuja rakennuksia Hämeenlinnan ruutukaava-alueella on ainakin 20 ja 1960-luvulla rakennettuja 11 kappaletta. Ydinkeskustan 1950- ja 1960-lukujen rakennukset ovat melko pienen joukon käsialaa.

Esimerkiksi linja-autoaseman suunnitellut kaupunginarkkitehti Olavi Sahlberg on jättänyt kaupunkiin näkyvän perinnön. Hänen käsialaansa ovat muun muassa keskustassa sijaitsevat Uppsala-talo sekä Ahvenlinnan asuinkerrostalo.

Sahlberg myös kantoi arkkitehti Mika Ernon kanssa päävastuun vuonna 1961 valmistuneen Hämeenkaaren suunnittelusta. Purkutuomion saanut Hämeenkaari rakennettiin ja suunniteltiin aikoinaan talkootyönä.

Hämeenlinnan ensimmäisenä kaupunginarkkitehtinä toiminut Olavi Sahlberg suunnitteli ydinkeskustan rakennusten lisäksi kaupunkiin lukuisia muita kohteita. Hänen töitään ovat julkisista rakennuksista esimerkiksi Myllymäen, Tuomelan, Poltinahon ja Ojoisten koulut.

Näkyvän muiston kaupunkiin on jättänyt myös helsinkiläinen Arkkitehtitoimisto Salmio-Toivainen, jonka pöydällä syntyivät useat keskustan asuinkerrostaloista. Niistä Arvi Kariston katu 11:ssa sijaitseva viisikerroksinen arava-kerrostalo oli varhaisimpia Rantapuiston korkeista kerrostaloista. Vuonna 1951 suunniteltu As Oy Rantapuisto esiteltiin aikoinaan Arkkitehti-lehdessä.


Kaupunki kasvoi korkeutta

1950- ja 1960-luvuilla kaupunkiin rakennettiin erityisesti kerroksia, ja valtaosa ydinkeskustan kohteista oli asuinkerrostaloja. Vuonna 1951 valmistui myös hämeenlinnalaisittain aikansa korkein rakennus Kauppatorin länsilaidalle, Sibeliuskadun ja Hallituskadun kulmaan. Kuusikerroksiseen rakennukseen tehtiin asuntojen lisäksi liiketilaa. Siinä toimi myös kaupungin ensimmäinen pikamyymälä, Osuusliike Hämeen Suurmyymälä.

Seuraavana vuonna eli 1952 suunnitteli Arkkitehtitoimisto Blomstedt-Lampén Postitalon rakennuskokonaisuuden. Kaksikerroksisen toimistorakennuksen molempiin päihin rakennettiin sinnekin korkeutta – yhteensä seitsenkerroksisten torniosien verran.

1960-luvulla kaupungin keskustaan suunniteltiin SOK:n Hämeenlinnan tavaratalo. Arkkitehtien Armas ja Pauli Lehtisen ideana oli, että Sibeliuksen syntymäkoti näkyy heijasteena prismalasien läpi Reskalle molemmissa kerroksissa. (HäSa)