Uutiset

20 vuotta jaarittelua ja ihan suotta

Naispappeus sallittiin Suomessa 20 vuotta sitten. Edelleenkään noin joka kuudes miespappi ei hyväksy naispappeutta. Keskiviikkona uutisoitiin, että naispappeuden vastustajien näkemykset ovat tiukentumassa entisestään. Siis otteet kovenevat.

Onneksi otteita tiukennetaan kummassakin leirissä. Piispainkokouksen työryhmä esittää ensi viikolla kokoontuvalle piispainkokoukselle, että seurakunnille annettaisiin selkeät ohjeet, kuinka voi menetellä, kun niskurointia ilmenee.

Työryhmän mukaan hyssyttelyn aika on ohi. Enää naispappeutta vastustava miespappi ei voi kieltäytyä yhteistyöstä naispapin kanssa. Myöskään kiistatilanteita ei tarvitse ratkoa keskustelemalla vaan esimerkiksi naispapin kanssa yhteistyöstä kieltäytyvä miespappi voi saada huomautuksen, varoituksen tai hänet voidaan kurinpitomenettelyllä erottaa määräajaksi tai kokonaan.

Päätös on oikea. Jos on parikymmentä vuotta vain keskusteltu tuloksetta, on aika ryhtyä tositoimiin.

Keskustelun pysähtyneisyys osoittaa sen, että Suomen luterilainen kirkko on kankea.

Uskonasioillakaan ei kaikkea voi selittää. Suvaitsevaisuutta pitäisi löytyä yhtälailla työkavereita kuin seurakuntalaisiakin kohtaan. Olisiko jo korkea aika antaa periksi? Se helpottaisi monen ihmisen oloa työpaikalla.

Totuus on kuitenkin se, että vielä 20 vuoden kuluttua samoja keskusteluja käydään uudestaan ja uudestaan. Aina löytyy joku, jolle nainen ei kelpaa ja seurakunnassa asia lakaistaan keskustelemalla maton alle.

Toivottavasti tulevaisuudessa seurakuntalaiset yhä aktiivisemmin ottavat kantaa naispappeuden vastustajiin. Heitä voi boikotoida ja näin jo onneksi tapahtuu.

Hyssyttelyn ajan pitäisi todellakin olla ohi, sillä tutkimusten mukaan naispappikiistat häiritsevät kirkon perustehtävän hoitamista. Samaan aikaan kiistat vievät kirkolta uskottavuutta ja karkottavat kansan tilaisuuksista.

Naispappeutta jääräpäisesti vastustuvat miehet nakertavat huomaamattaan omia työpaikkojaan. Heitä ei käy yhtään sääliksi. Tutkimusten mukaan naispappeutta vastustavat miehet näkevät tulevaisuutensa epävarmana. Naisten kanssa yhteistyöstä kieltäytyjät kun työllistyvät huonommin kuin muut papit. Sitä saa, mitä tilaa. Ja ihan ansaitusti.

Kun naispappeuskeskustelusta päästään eroon ehkä 100 vuoden kuluttua, on aika keskustella siitä, voiko pappi olla homo, lesbo tai transseksuaali.

Vielä tämä keskustelu on lakaistu maton alle. Siihen meneekin sitten ainakin pari sataa vuotta, eikä valmista tule koskaan.

Pääasia on kuitenkin, että keskustelua käydään, mutta luterilaisessa kirkossa levyä voitaisiin vaihtaa useammin.

tuulia.viitanen@hameensanomat.fi

Päivän lehti

30.5.2020