fbpx
Uutiset

28.9.2006 - Kuntaliitto tinkisi yhteisen rajan vaatimuksesta

Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Timo Kietäväisen (kesk.) mukaan yhteisen rajan vaatimusta kuntaliitoksissa voisi olla syytä väljentää. Nykyinen kuntajakolaki edellyttää yhdistyviltä kunnilta alueellista eheyttä, ja valtioneuvoston linjauksen mukaan tämä tarkoittaa yhteistä maarajaa.

– Lain uudelleenarviointi ei ole mikään Kuntaliiton ehdoton vaatimus, mutta kyllä nykyinen tiukka laintulkinta on johtanut melko epätarkoituksenmukaisiin tilanteisiin, Kietäväinen sanoo.

Yhdyskäytävät keinotekoisia

Asia on ajankohtainen muun muassa Hämeenlinnan seudulla, jossa Kalvola on jäämässä suurkuntahankkeesta irtisanoutuneen Hattulan taakse pussiin. Kalvolalla ei ole yhteistä maarajaa minkään muun Hämeenlinnan seudun kunnan kuin Hattulan kanssa.

-¿Hämeenlinnan seudun tilanteeseen en halua ottaa kantaa, mutta ongelma on tuttu muuallakin. Paras-hankkeen puitelaissa tavoitteeksi on kirjattu, että kuntarajat noudattaisivat työssäkäyntialueen rajoja. Kuntajakolain tiukka tulkinta saattaa estää tällaisten kokonaisuuksien syntymisen tai sitten joudutaan turvautumaan keinotekoisiin ratkaisuihin.

Keinotekoisilla ratkaisuilla Kietäväinen viittaa yhdyskäytäviin. Sellaista suunnitellaan parhaillaan esimerkiksi Jyväskylän seudulla, jossa Jyväskylän kaupunki ja Korpilahden kunta valmistelevat kuntaliitosta. Yhteinen maaraja syntyisi Muuramen kautta kapeaa metsäkäytävää pitkin.

– Kun Joensuu, Tuupovaara ja Kiihtelysvaara yhdistyivät, yhteinen maaraja luotiin sellaiselle alueelle, missä ei ole edes tietä eli ei mitään aitoa yhteyttä.

Kietäväinen sanoo, että nykyisen kuntajakolain pykälä alueellisesta eheydestä kirjoitettiin enklaavien välttämiseksi, eikä sitä välttämättä pitäisi soveltaa Paras-hankkeen kaavailtuihin liitoksiin.

Kuntien ratkaistava keskenään

Sisäasiainministeriöstä on useaan otteeseen ilmoitettu, ettei yhteisen maarajan vaatimuksesta ole tarkoitus joustaa uusien kuntaliitosten yhteydessä.

– Tästä on valtioneuvoston linjaus, eikä lain tulkinta ole muuttumassa. On pidetty tärkeänä sitä, ettei kunta ole kovin repaleinen, sanoo ministeriön kuntaosaston ylitarkastaja Suvi Savolainen.

Hänen mukaansa ongelmatilanteissa kuntien on etsittävä ratkaisua keskenään.

-¿Hämeenlinnan seudun tapauksessa on erittäin valitettavaa, että Hattula päätti jäädä pois kaavaillusta suurkunnasta.

Alueen kunnat voisivat hakea osa-alueliitosta eli Hattulan osan liittämistä suurkuntaan, mutta Savolaisen mukaan sekään ei olisi erityisen hyvä ratkaisu.

-¿Siihen en ota kantaa, miten ministeriö tai valtioneuvosto tässä tapauksessa suhtautuisivat osaliitosesitykseen. Mitään automaatteja ne eivät kuitenkaan ole, vaan hakemuksia on myös hylätty, Savolainen huomauttaa.

Nykyinen kuntajakolaki ei tunne ns. pakkoliitoksia, joissa kunnat liitettäisiin yhteen vastoin niiden omaa tahtoa. Myöskään puitelakiin ei ole tulossa pakkoliitospykälää. (HäSa)

SUOMEKSI: enklaavi = erillisalue, tässä tapauksessa kunnan sisälle jäävä alue, joka kuuluu toiselle kunnalle.

“Toimiva yhteys moottoritietä pitkin”

Kalvolan kunnanjohtaja Antti Salonen on puolustanut ponnekkaasti Kalvolan pysymistä mukana Hämeenlinnan seudun suurkunnan valmistelutyössä. Hän toivoisi, ettei yhteiseen rajaan takerruttaisi kuntauudistusten yhteydessä.

-¿Olisi käsittämätöntä, että hankkeessa, jossa pyritään häivyttämään kuntarajoja, rajat nousisivatkin ylitsekäymättömäksi esteeksi. Toisaalta kuntajakolaissa ei ole mainintaa yhteisestä maarajasta, vaan se on lain tulkintaa.

Salonen ei lämpene ajatukselle Hattulan osan nipsaisemisesta suurkuntaan yhteisen rajan aikaansaamiseksi.

-¿Miksi tässä tarvitaan keinotekoisia ratkaisuja, kun toiminnallinen yhteys Hämeenlinnan ja Kalvolan välillä kulkee joka tapauksessa moottoritietä pitkin. Sitä pitkin hurauttaa Hattulan poikki viidessä minuutissa.

Salonen myös huomauttaa, että Suomen kuntakartalla on nykyisinkin sellaisia kuntia, joiden kohdalla voisi miettiä laissa mainittua alueellisen eheyden vaatimusta.

-¿Esimerkiksi Hollolan kuntakeskus sijaitsee Salpakankaalla, mutta kunta jatkuu Vesijärven toiselle puolelle ja sieltä kuljetaan keskustaajamaan Lahden kaupungin halki, Salonen kuvailee. (HäSa)

Menot