Uutiset

500 sänkyä enemmän kuin kiinalaisilla

Jokainen voi kuvitella, millaisen kilpailuedun saisi telakka, joka voisi rakentaa laivojensa rungot neljänneksen kilpailijoitaan kevyemmiksi. Se voisi tarjota varustamolle säästöjä polttoainekuluissa, lisätä matkustajapaikkoja ja entistä monipuolisempia sisätiloja.

Tähän tähtää Turun telakan ja Aalto-yliopiston yhteinen tutkimushanke. Ja siinä ollaan pitkällä. Meyerin Turun telakalla rungon perussuunnitteluosastoa johtava Ari Niemelä kertoo, että seuraavan kymmenen vuoden aikana telakka aikoo nipistää 25 prosenttia runkorakenteiden painosta. Laivansuunnittelussa se on huima kehitysaskel, sillä runko muodostaa noin puolet laivan painosta.

– Jos saamme painoa alas, se mahdollistaa monia hyviä asioita. Ääritapauksessa risteilijään voidaan rakentaa ylimääräinen hyttikansi, Niemelä sanoo.

Risteilyalusten koko on jo äärirajoilla. Viime vuosikymmenen lopussa Turussa valmistui silloin maailman suurin risteilyalus, Oasis of the Seas. Se on 360 metriä pitkä ja pitää sisällään hyttipaikat 5 400 matkustajalle.

Niemelän mukaan teknisesti olisi mahdollista tehdä laivoista vielä suurempia, mutta satamien koko tulee vastaan. Pidemmälle ja korkeammalle laivalle ei löytyisi satamia, joihin pysähtyä. Leventäminen taas näkyisi heti polttoaineen kulutuksessa.

Siksi paino on niin merkittävä. Jos runkoa kevennetään neljänneksellä, hyttipaikkoja voisi lisätä jopa 10–15 prosenttia, Niemelä arvioi.

Risteilyalusmarkkinoilla käydään kovaa kilpajuoksua. Etenkin Kiina tekee nyt isoja satsauksia telakkateollisuuteen.

– Jos haluamme taistella kiinalaisia vastaan, meidän on oltava koko ajan yksi tai kaksi askelta edellä, Niemelä sanoo.

– Emme me pelkällä tuottavuuden nostolla pärjää. Siksi meidän on panostettava tuotteiden laatuun ja kehitykseen.

Yksi suomalaisten aseista on korkealujuusteräs. Sen soveltamista runkorakenteissa on tutkittu teollisuusfirmojen omistaman tutkimusyritys DIMECCin koordinoimassa ohjelmassa.

Teräsyhtiö SSAB, entinen Rautaruukki, on kehittänyt entistä lujempia teräslaatuja. Turun telakalla niistä on tehty koekappaleita, joille on tehty väsytyskokeita Aalto-yliopistossa.

Niemelä kertoo, että Turun telakka on tehnyt Aalto-yliopiston kanssa yhteistyötä lukuisissa kansallisissa ja EU-rahoitteisissa projekteissa.

DIMECC lobbaa teknologiateollisuuden mukana hallitusta puristamaan kevään kehysriihessä lisää julkista rahoitusta yritysten innovaatiotoimintaan. Terästutkimus on malliesimerkki siitä, miten yliopistojen tutkimusta ja teollisuutta voidaan tuoda yhteen.

– Ennen vanhaan yliopistot tekivät omia juttujaan ja teollisuus omiaan. On tärkeää, että saadaan yliopistojen tutkimusresurssit myös tällaiseen käyttöön, joka hyödyntää tuotekehitystä, Niemelä kehuu.

Niemelän mukaan telakalla tuotettujen koepaneelien väsytyskokeissa on saatu lupaavia tuloksia. Seuraavaksi pitää todistaa, että teräs pitää lujuutensa myös suuremmissa lohkorakenteissa.

Nykyään Turun telakka tekee laivanrungot minimissään puoli senttiä paksusta teräksestä. Tavoitteena on pystyä käyttämään jättiristeilijöissä millin tai kaksi ohuempaa teräslevyä.

– Se on sama kuin tekisi kymmenmetrisen veneen paperin paksuisista materiaaleista. Mennään ihan uudelle tasolle, Niemelä vertaa.

Suurimpia haasteita ovat tuotannon laatu ja hitsaaminen. Tulokset ovat kuitenkin niin hyviä, että Niemelä uskaltaa jo puhua siitä, että on aika alkaa korjata pitkän työn satoa.

Telakan on kerättävä todistusaineistoa korkealujuusteräksen kyvyistä, sillä vastaavaa ei ole kukaan kokeillut. Turkulaisinsinöörien on vakuutettava paitsi itsensä ja asiakkaat, myös kansainväliset luokituslaitokset, jotta ne hyväksyvät uudet teräsratkaisut laivojen runkomateriaaleiksi.

Päivän lehti

20.10.2020

Fingerpori

comic