Uutiset

55 opintopistettä tuo yliopistolle tuhansia euroja

Opiskelijat, yliopistot sekä opetus- ja kulttuuriministeriö näkevät kaikki opiskelutahdin reippautta seuraavan rahoitusmallin mittarin enimmäkseen onnistuneena.

Kun yliopisto-opiskelija suorittaa lukuvuoden aikana 55 opintopistettä tai enemmän, hänen yliopistonsa kuittaa tuhansia euroja. Palkitseminen perustuu rahoitusmalliin, jossa 12 prosenttia yliopistojen perusrahoituksesta riippuu 55 opintopistettä tai enemmän suorittavien opiskelijoiden määrästä.

Summa vaihtelee vuosittain, mutta esimerkiksi viime vuonna yliopistot saivat jokaisesta tuon rajapyykin ylittäneestä opiskelijasta noin 6 400 euroa.

Opintopisteiden kertymistä seuraava rahoituskriteeri on ollut käytössä vuoden 2013 alusta, ja soittokierros opiskelijoiden, yliopistojen ja opetus- ja kulttuuriministeriön suuntaan osoittaa, että tuo mittarin osa saa aikaan enemmän hyvää kuin pahaa.

– Meillä se on ainakin johtanut aitoon kehittämiseen. Olemme tunnistaneet pullonkaulajaksoja ja väärin sijoitettuja tai järjestettyjä kursseja, Turun yliopiston koulutuksesta vastaava vararehtori Riitta Pyykkö sanoo.

Tampereen koulutuksesta vastaava vararehtori Harri Melin on samaa mieltä.

– Me teimme tosin muutoksia jo 2010-luvun alussa. Pudotimme esimerkiksi hakukohteiden määrää 50:stä 25:een, mikä mah­dollisti sisäistä liikkuvuutta yliopiston sisällä.

Opintojen sujuvuutta seuraava mittari kertoo, kuinka sujuvasti yliopistot kykenevät tarjoamaan opintoja opiskelijoilleen. Täysipäiväisen opiskelun tavoitevauhti on 60 opintopistettä lukukaudessa. Se vastaa laskennallisesti 1 600 tunnin työtä.

Mittarin käyttöönoton jälkeen yliopistot ovat lisänneet esimerkiksi kesäopintotarjontaansa merkittävästi ympäri Suomea.

– Tuon mittarin ansiot ovat siinä, että se innostaa korkeakouluja toimimaan niin, että opinnot saadaan edistymään mahdollisimman joustavasti, opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston ylijohtaja Tapio Kosunen sanoo.

Ennen mittarin käyttöönottoa pelättiin, että se johtaa opetuksen laadun heikkenemiseen. Kun yliopistojen rahoitus perustuu merkittäviltä osin opintopisteiden suoritustahtiin, se luo paineita sille, että niitä saadaan myös suoritetuksi.

– Kyllä tällaista opintopisteinflaatiota on jonkin verran ollut havaittavissakin. Se voi konkretisoitua esimerkiksi niin, että aiemmin 3 opintopisteen arvoinen kurssi muuttuu samoilla sisällöillä 5 opintopisteen kurssiksi, Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksessa koulutuspolitiikasta vastaava Tuomas Kuoppala toteaa.

Hän kuitenkin pitää kuvailemansa opintopisteinflaation riskejä kokonaisuudessa mittarin positiivisia vaikutuksia pienempinä.

– Se on vain huono sivuilmentymä. Tämä mittari on tuonut paranemista ympärivuotiseen opiskeluun ja esimerkiksi sähköisen tenttimisen mahdollisuuksiin, joskin erot yliopistojen välillä ovat suuria.

Kuoppalan mukaan vielä paremmin opiskelijoita palvelee rahoitusmallin mittari, joka jakaa rahaa yliopistoille sen mukaan, millaista palautetta ne saavat kandidaateiksi valmistuneilta.