fbpx
Uutiset

600 miljoonaa uppoaa äkkiä tiehen

Jos maakuntien liitot saisivat päättää, hallituksen liikenneväylien korjaamiseen varaama raha olisi vielä rutosti suurempi kuin nyt suunniteltu 600 miljoonaa euroa.

Pirkanmaan maakuntajohtaja Esa Halme näkisi pelkästään omassa maakunnassaan satojen miljoonien eurojen tarpeen. Nyt niistä joudutaan valitsemaan kaikkein kiireellisimmät.

– Huonokuntoisia päällystettyjä teitä on joka maakunnassa ja Pirkanmaalla niitä on prosentuaalisesti eniten koko maassa. Kasvu on täällä järjettömän kovaa, ja siksi tiestönkin pitäisi olla kunnossa.

Pirkanmaan osuus korjauspotista on Halmeen mukaan kymmenen prosenttia, siis 60 miljoonaa euroa vuosina 2016–2018.

Kari Häkämies edustaa Varsinais-Suomen maakuntaliittoa. Maakuntajohtajan mukaan heidän osuutensa on niinikään kymmenen prosenttia koko maan rahoitustarpeesta.

– On ollut pakko miettiä, mitkä korjauksista vaikuttavat eniten elinkeinoelämään. Loppusumma riippuu siitä, mitä rahoja voidaan korvamerkitä, mutta korjausta kaipaavat ainakin valtatiet 8 ja 9.

KASITIE HALKOO rannikon koko pituudeltaan. Myös Satakunnassa sen merkitys on suuri, ja kunto haluttaisiin pitää hyvänä.

– Muun muassa Porin ja Rauman välin ohituskaistat sekä Eurajoen kohta pitäisi saada kuntoon, luettelee maakuntajohtaja Pertti Rajala.

Lapissa halutaan puolestaan nostaa esille tärkeät reitit Norjaan. Raskas liikenne ja teiden huono kunto eivät tue maakunnan tulevaisuuden suunnitelmia toivotulla tavalla.

– Norjan puolella on jo pantu teitä kuntoon, mutta Suomen puolellakin pitäisi korjata länsirajaa pitkin Kilpisjärvelle menevää valtatietä 21. Kokonaisuudessaan korjaus maksaisi 50 miljoonaa euroa, sanoo maakuntajohtaja Mika Riipi.

Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla on arvioitu, että kolmen maakunnan alueella peruskorjauksiin menisi 30 miljoonaa euroa.

– Pienemmät tiet kaipaavat nyt kipeimmin kunnostusta. Kantateiden pinnat ja rakenteet ovat huonossa kunnossa, kertoo Keski-Pohjanmaan maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula.

MYÖS KAINUU, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi tekevät linjauksia yhteistyössä. Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju pitää erityisen tärkeänä nelostietä. Sen rahoitus kuitenkin tulee muista kuin korjausvelan pienentämiseen tarkoitetuista määrärahoista.

Korjausrahojen arviointi onkin vielä hankalaa, koska sen kohdentamisesta ei ole vielä sovittu. Ely-keskuksissakaan ei vielä tiedetä, mitä rahoilla on tarkoitus kunnostaa.

– Tarpeet tiedetään ja kohteita on kaikissa maakunnissa paljon. Sen sijaan se, paljonko rahasta menee esimerkiksi sorateihin, pääteihin, alempaan tieverkkoon, rataverkkoon tai meriteihin, on vielä täysin auki. Siksi ei voi oikein vielä sanoa, mitä väyliä tällä saadaan kuntoon, toteaa Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen ylijohtaja Matti Räinä.

Räinä muistuttaa, että hallituksen lupaamalla 600 miljoonalla on tarkoitus ainoastaan pysäyttää jatkuva korjausvelan kasvu.

– Parhaassa tapauksessa teiden kunnon kehitys voisi jopa vaihtaa suuntaa.

Asiasanat

Menot