Uutiset

Äänestysinto kasvoi rohkaisevan paljon

Hämeenlinna 14.6.2004

Suomen EU-vaalien tärkein tulos on äänestysaktiivisuuden nousu 41,1 prosenttiin. Viime vaaleissa äänestysprosentti oli järkyttävän matala, ainoastaan 31,4 prosenttia. Suunta kohti Eurooppaa on oikea, mutta edelleen on kiusallisen pitkä matka siihen, että edes puolet äänioikeutetuista olisi valitsemassa edustajiamme EU-parlamenttiin. Vasta seuraavat vaalit näyttävät, onko äänestysinnon kasvu pysyvä suomalainen ilmiö.

Monet politiikan asiantuntijat moittivat lopulta turhaan puolueiden vaalikampanjoita. Koska äänestysprosentti reippaasti nousi, lyhyt vaalitaistelu oli äänestäjien mieleen. Aivan ilmeisesti eritoten keskustelu suomalaisen valinnasta komissaariksi sai äänestäjät innostumaan vaaleista. Paavo Lipposen ja Sauli Niinistön ehdokkuudet ilmeisesti edes hieman kirkastivat kuvaa EU:sta: EU ei suinkaan ole kone vaan kaikesta huolimatta valtioiden ja ihmisten yhteenliittymä. Puolueet ja ehdokkaat ovat löytämässä tapoja, joilla vaikeat EU-asiat tuodaan lähelle kansaa.

Keskusta ja kokoomus ovat vaalien voittajia. Keskusta menestyi vaaleissa, vaikka se istuu hallituksessa. Kokoomukselle Seinäjoen puoluekokous ja siellä Jyrki Kataisen valinta puheenjohtajaksi olivat hyvään tulokseen siivittäviä tekijöitä. Sosiaalidemokraatit yrittivät kaikkensa saadakseen parlamenttiin keskustan ja kokoomuksen tavoin neljä paikkaa. SDP:n loppukiri ei purrut. Vasemmistoliitto ja ruotsalaiset menestyivät vaaleissa odotusten mukaisesti. Kristillisdemokraatit hävisivät paikkansa, mikä ei ole sekään yllätys. Paikan tappion kärsivät vihreät. Osasyy siihen voi hyvinkin olla vihreitä liippaavat huumepuheet.

Suomi voi olla ylpeä joukosta, joka lähtee rakentamaan eurooppalaista yhteistyötä EU-parlamenttiin. Keskustan Anneli Jäätteenmäki oli vaalien ylivoimainen ääniharava. Hän sai näin kansalta hyvitystä Irak-skandaalista. Silmiinpistävää on Jäätteenmäen vanavedessä kokoomuksen Alexander Stubbin nousu yhdessä hujauksessa politiikan kärkinimien joukkoon. Suomalainen äänestäjä arvostaa EU-vaaleissa yli kaiken asiantuntemusta, mistä juuri Stubb on malliesimerkki. Paljon puhutuilla julkkisehdokkailla ei ollut vaaleissa suurta roolia.

Suomi on EU:n kokonaisuudessa pieni osa: sillä on 14 paikkaa 732-jäsenisessä parlamentissa. Koko EU:n vaalituloksen purkaminen vie oman aikansa, mutta jo nyt on laskettavissa, että monissa maissa etenivät EU:n vastaiset voimat. Vasta parlamentin kokoontuessa myös testataan, kuinka hyvin parlamentin ryhmät pysyvät koossa. Mahdollinen hajaannus samaan aikaan kun EU:n uudet jäsenvaltiot tulevat mukaan sen toimintaan on yksi kehityksen uhkakuvista.

Vaalien surkuhupaisa kompuroija oli kotoinen Yle, jonka vaalilähetyksessä esiteltiin onnettoman pieneen otokseen perustuva ennuste uusista mepeistä. Mitään järkeä ei Ylen ollut romuttunutta ennustetta edes julkistaa, koska virallisen tuloksen tuloon oli aikaa vajaa tunti!

Eurovaalien tuloksia voi tutkia Hämeen Sanomien verkkosivujen tulospalvelussa, jossa ovat käytettävissä koko maan vaalitulokset.

Päivän lehti

7.4.2020