Uutiset

Äänestyspäätös on aina oikea

Tänään se alkaa. On aika luoda katseet Eurooppaan. Ihan siinä lähellähän se, ei tarvitse lähteä edes Tallinnaan, kun Renkokin on samaa maanosaa.

Äänestäminen on oikeus, mutta yhä vaan myös kansalaisvelvollisuus, jos ei muuten, niin ainakin siitä syystä, että loppuisi iänikuinen valitus laskevista äänestysprosenteista ja kansanvallan kriisistä.

Ainakaan minä en halua kesäisenä yönä 13. kesäkuuta kuunnella kuinka Yleisradion tympeät vaalikommentaattorit tuskailevat hikoavissa kauluspaidoissaan syvenevän demokratiavajeen äärellä.

Asiallisia perusteita äänestyspäätökselle Euroopan parlamentin vaaleissa voi olla vaikea löytää. Ei kannata ylenkatsoa henkilöitä, jos asiat ovat etäisiä. Listoilla on ihan kelvollista väkeä. Jokainen syy lähteä äänestämään on oikea.

Psykologi Pertti Veltto Virtasta äänesti viimeksi Euroopan parlamentin vaaleissa 28 092 ihmistä. Se on paljon, mutta siihen Kirjavan ”Puolueen” – Elonkehän Puolesta -Kipun äänisaalis jäikin. Esimerkiksi kokoomuksen Pia-Noora Kauppi, joka eilenkin esiintyi näyttävästi puolueensa vaalikampanjan avaustilaisuudessa, jäi 18 221 ääneen vuoden 1999 vaaleissa. Sellaista politiikka on: vaikka pidetään henkilövaalit, ne ovat samalla listavaalit.

Antoivatko Velton äänestäjät äänensä turhaan?

Pertti Virtasen nimeä ja numeroa on tänään turha tihrustella listoilta eurovaalien ennakkoäänestyksen alkaessa.

Hämeessäkin Veltto oli viimeksi eurovaalien rannalle jääneistä selvin voittaja. Kipun äänisaalis nousi hänen ansiostaan vaalipiirissä 2 269:een.

Veltto on kuulemma tympääntynyt politiikkaan eikä ole toistaiseksi Aamulehden tietojen mukaan lupautunut ehdolle edes ensi syksyn kunnallisvaaleissa.

Muusikko Kari Peitsamo samaisesta Tampereen kaupungista on euroehdokkaana, joten jokunen Velton äänistä varmaan löytää tiensä kommunistien listoille. Peitsamon äänestäjille on tuskin ehdokkaan mielipiteillä mitään väliä.

Velttoa puolestaan on äänestetty varmaan ihan asiaperusteinkin. Onhan hän tiettävästi älykkäin Suomen eduskunnassa istunut kansanedustaja.

Presidenttiehdokkaana Veltto oli vuoden 1994 vaaleissa ja sai lähes satatuhatta ääntä. Poliittisella ansiolistallaan Virtanen muistaa mainita myös jäsenyyden Tampereen yliopiston valtuustossa vuosina 1976-78.

Veltolla on hauska tapa luonnehtia sitoutumattomuuttaan, joka onkin itse asiassa vankkaa sitoutumista: hän sanoo olleensa aina poliittisesti asioihin sitoutunut mutta poliittisesti sitoutumaton.

Protestiäänien kerääjiä saa euroehdokaslistoilta tikulla etsiä. Hämeenlinnalaisittain paikallinen erikoisuus on eläkeläisten johtohahmo Paavo Sirkiä. En kuitenkaan suin surminkaan haluaisi työntää Paavoa Brysselin tai Strasbourgin hullunmyllyyn. Hän on niihin kuvioihin ihan liian rehellinen mies. Mihin ryhmittymään eläkeläiset sitä paitsi europarlamentissa joutuisivat? Radikaaleihin konservatiiveihinko?

Rauno Lahti

Päivän lehti

5.4.2020