Uutiset

Aarnio oli sosiaalinen ja huumorintajuinen poliisi

Jari Aarnio Helsingin käräjäoikeudessa vuonna 2018.

Rikosylikonstaapeli Jari Aarnion  olisi kaikkien ennakko-odotusten mukaan pitänyt jäädä historiaan kunnon poliisina. Vuonna 1987 hänet valittiin Vuoden poliisiksi ja vuonna 1995 hän sai poliisin ansioristin. 

Jari Aarnio syntyi Helsingissä vuonna 1957 ja kiinnostui poliisintyöstä varhain. Jalkapallosta kiinnostunut mies valmistui 1970-luvun lopulla poliisin kokelaskurssilta ja päätyi Helsingin järjestyspoliisiin. Sieltä hän eteni passintarkastuksen ja rikospoliisin varkaustoimiston kautta huumetoimistoon 1980-luvun alussa. Myöhemmin Aarnio nimitettiin komisarioksi ja huumetoimiston päälliköksi. 

Oman tiensä kulkijaksi, huumorintajuiseksi  ja sosiaaliseksi kuvaillun Aarnion sota huumeita vastaan äityi välillä konkreettiseksi. Itsenäisyydenpäivän aattona vuonna 1996 Aarnion kotitalon terassille heitettiin käsikranaatilla terästetty pommi, jonka palavan sytytyslangan Aarnio katkaisi puutarhasaksilla. Lehdet tekivät Aarniosta sankaripoliisin.

Muutama vuosi myöhemmin Aarnio nimitettiin Helsingin huumepoliisin johtoon ja hänet ylennettiin rikosylikomisarioksi. 

Kuva rehellisestä poliisista alkoi säröillä vuonna 2007. Sisäministeriön poliisiosasto alkoi selvittää epäilyjä, joiden mukaan huumejuttuja tutkineet poliisit olivat tietoja vastaan katsoneet rikoksia sormiensa läpi.

Kaksi vuotta myöhemmin Aarnio ja kolme muuta saivat syytteet virkavelvollisuuden rikkomisesta. Aarnion osalta käräjäoikeus hylkäsi syytteet. 

Syksyllä 2013 epäilyt heräsivät jälleen. Helsinkiläinen prostituoitu ”Saara” kertoi suhteestaan Aarnioon. Saara kertoi tavanneensa Aarnion, kun hänen poikaystäväänsä epäiltiin joulukuun 1996 terassipommista. Saaran mukaan hänen ja Aarnion virka-aikana tehtyihin tapaamisiin liittyi sekä seksiä että rahaliikennettä. 

Huumesyytöksissä tapahtui uusi käänne vuosi sitten, kun Aarnio kertoi Helsingin kärjäoikeudessa saaneensa satoja tuhansia euroja varakkaalta liikemieheltä. Aarnio antoi miehelle neuvoja ja toimi tämän turvamiehenä. Liikemies kuoli vuosi sitten. Aarnio sanoi käräjäoikeudessa, ettei ole aiemmin kertonut rahojen alkuperää, sillä liikemies halusi salata yhteistyön Aarnion kanssa. 

Marraskuussa 2013 Aarnio pidätettiin hänen työmatkansa aikana. Vuosi myöhemmin nostettiin syytteet Trevoc-nimisen seurantalaiteyhtiön toimitusjohtajan Pasi Patamaa ja muita vastuuhenkilöitä vastaan. Syyttäjän mukaan Aarniolle oli annettu lahjuksia, jotta tämä edistäisi Trevocin seurantalaitekauppoja viranomaisasiakaskunnassa.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Aarnion ehdottomaan vankeuteen Trevoc-tapauksesta kesällä 2015 törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä, lahjuksen ottamisesta ja rekisterimerkintärikoksesta. Syyte törkeästä petoksesta hylättiin. Hovioikeus kovensi tuomioita syyskuussa, ja Aarnio sai kolme vuotta vankeutta. 

Aarnio vaati marraskuussa korkeimalle oikeudelle jättämässä valituslupahakemuksessa, että hänen vankeusrangaistuksensa kumotaan. KKO tekee valituksesta ratkaisun todennäköisesti ensi vuonna. LM-HäSa