Uutiset

ADHD-lähetteitä on ruuhkaksi asti

Erilaisista oppimisvaikeuksista ja ADHD:sta kärsivät lapset ovat ruuhkauttaneet keskussairaalan lastenneurologisen poliklinikan.

Ylilääkäri Heli Sätilä kertoo, että yksikköön tulee nykyisin lähemmäs 400 lähetettä vuodessa, kun vielä 2000-luvun alkuvuosina niitä tuli vuosittain korkeintaan parisataa.

-Mutu-tuntuma on, että eniten ovat lisääntyneet erilaiset oppimisvaikeus-, ADHD- sekä puheen ja kielen kehityksen erityisvaikeuksiin liittyvät lähetteet. ADHD:sta kärsii Suomessa 5,3 prosenttia lapsista, joten se on jo kansantauti, Sätilä kertoo.

Hänen mukaansa oppimisvaikeudet ja ADHD olisi mahdollista diagnosoida suoraan perusterveydenhuollossa, jolloin ruuhka erikoissairaanhoidossa helpottuisi.

-Uusimman käypä hoito -suosituksen mukaan diagnoosin voi tehdä hyvin esimerkiksi terveyskeskus- tai koululääkäri. Jos hän on saanut aiheesta koulutusta, hän voi aloittaa myös lääkehoidon, Sätilä kertoo.

Esimerkiksi oppimisvaikeuksissa tulee olla yhteydessä erikoissairaanhoitoon lähinnä silloin, jos lääkäri epäilee niiden taustalla neurologista sairautta.


Konsultoida voi?näkemättäkin

Miksi yleislääkärit sitten mielellään lähettävät oppimisvaikeuksista ja ADHD:sta kärsiviä potilaitaan keskussairaalan lastenneurologille? Yksi syy voi olla epävarmuus.

-Usein käy niin, että me vain vahvistamme yleislääkärin diagnoosin, johon hän on pohtinut valmiiksi jo lääkitystäkin. Se olisi voitu hoitaa ihan yhtä hyvin yhdellä puhelinsoitolla, Sätilä kertoo.

Hän kehottaakin terveyskeskus- ja koululääkäreitä olemaan yhteydessä aina, kun tarvitsevat tukea. Konsultointi onnistuu usein myös lasta näkemättä.

-Monissa tapauksissa pystyn jo puhelimessa sanomaan, mistä on kyse. Voin myös tutustua potilaan papereihin ja kertoa mielipiteeni niiden perusteella, Sätilä sanoo.

Hän on käynyt kouluttamassa perusterveydenhuollon lääkäreitä. Halutessaan lääkärit voivat tulla myös lastenneurologiselle ns. ketjulähetteinä työskentelyä seuraamaan.

Ongelmana on myös lasten- ja koululääkäreiden puute.

-Se heijastuu suoraan meille. Esimerkiksi Riihimäeltä ja Forssasta, joissa perustasolla on lastenlääkäri, tulee meille selvästi vähemmän lähetteitä.


Resurssipula vaivaa

Lisääntynyt lähetemäärä on vaikuttanut lastenneurologisen poliklinikan arkeen monin tavoin.

-Olemme pidentäneet kontrollivälejä ja muutenkin lisänneet tarveharkintaa. Tällä hetkellä lääkärille pääsee noin kahdessa kuukaudessa, mutta puheterapeutille ja psykologille joutuu odottamaan, Sätilä kertoo.

1,5 erikoislääkärin ja yhden sairaanhoitajan lisäksi työryhmään kuuluvat fysio-, toiminta- ja puheterapeutit, neuropsykologi, sosiaalityöntekijä sekä kuntoutusohjaaja.

-Työryhmä on Suomen toiseksi pienin. Kun ottaa vielä huomioon lapsiväestön kasvun, resurssimme ovat jääneet selvästi jälkeen. Työmme on moniammatillista, joten erityistyöntekijöiden rooli on tärkeämpi kuin monella muulla erikoisalalla. Kaikkein kipeimmin tarvitsisimme toisen neuropsykologin, puheterapeutin ja sairaanhoitajan, Sätilä sanoo. (HäSa)