Uutiset

Afrikkalainen sikarutto kolkuttelee Suomen rajoilla – yksikin tapaus suomalaisessa sikalassa katkaisisi sianlihan viennin, sanoo sikayrittäjä

Sikaruttoa aiheuttava virus voi kulkeutua myös ajoneuvoissa. Belgiaan sikaruton arvioidaan levinneen Virossa Naton harjoituksissa olleen ajoneuvon mukana.
Villisika ei pidä Suomen kylmistä talvista, mutta ilmastonmuutoksen myötä sika alkaa pärjätä myös talvisissa olosuhteissa.

Afrikkalainen sikarutto leviää etelästä pohjoiseen sitä mukaa, kun ilmastonmuutos tarjoaa villisioille ruokaa ja juomaa ympäri vuoden myös Suomesta.

Maa- ja metsätalousministeriön ja Suomen Sikayrittäjien seminaarissa tehtiin erittäin selväksi, että suomalaiset siat ovat vaarassa. Ja samalla myös monen elinkeino on vaarassa.

Suomen Sikayrittäjät ry:n johtokunnan puheenjohtaja Martin Ylikännö sanoo, että sikaruton leviäminen on jo yhden sikalan toimeentulon kannalta vaarallista, mutta vielä vaarallisempaa se on maan talouden kannalta. Tauti vaikuttaa tilanpidon jatkoon, vaikka valtio korvaakin rahallisen menetyksen.

Jos sikarutto leviäisi Suomeen, niin se lopettaisi sianlihan viennin.

– Ensimmäinen sikaruttotapaus tarkoittaisi, että vientitulot loppuisivat siihen. Sianlihaa viedään sadan miljoonan euron verran vuodessa, Ylikännö laskee.

Leviäminen on ajan kysymys

Sikarutto levisi Afrikasta Eurooppaan vuonna 1957. Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Katri Levonen kertoo, että sikaruttoa löytyy jo aivan Suomen rajan läheisyydestä Baltian maista ja Venäjältä. Virus kulkee maasta toiseen muun muassa villisikojen mukana.

Ylikännö lisää, että villisikakanta on Keski-Euroopassa niin suuri, että tauti leviää aivan varmasti jossain vaiheessa Suomeenkin.

– Onneksi villisikakanta ei vielä ole niin iso kuin Ruotsissa. Siellä tapettiin viime vuonna tuhansia villisikoja.

Suomessa on noin 5 000 villisikaa eli suurinpiirtein saman verran kuin Virossa. Sikayrittäjät maksaa metsästäjille villisian tappamisesta 90 euroa saparolta.

Ylikännö sanoo, että ilmaston lämpenemisen myötä villisikakanta siirtyy yhä pohjoisemmaksi.

– Sitähän sanotaan, että kyllä routa porsaan kotiin ajaa, mutta kohta niin ei enää tarvitse sanoa, kun routaa ei ole.

Belgian tapaus säikäytti

Ylikännö toteaa, että Belgiasta syyskuussa löydetty sikaruttotapaus säikäytti Suomessakin.

Belgiassa on jäljitetty viruksen alkuperää.

– On arveltu, että virus on peräisin Virosta ja se tuli Belgiaan Naton harjoituksissa olleen auton mukana.

Evira on ollut yhteydessä Suomen puolustusvoimiin ja puolustusvoimista on kerrottu, että sen jälkeen, kun suomalaiset käyvät Virossa harjoituksissa, kaikki kalusto desinfioidaan paluumatkalla.

Sikarutto on jo levinnyt myös Venäjältä Kiinaan. Ylikännö toteaa, että puolet maailman sioista elää Kiinassa. Eikä maassa olla niin tarkkoja tautien suhteen kuin monessa muussa maassa.

– Sairastunut sika tapetaan ja myydään markkinoilla.

Virus kuolee, jos sitä kypsyttää yli 70 asteessa puoli tuntia. Kypsentämättömässä lihassa virus säilyy pitkään.

– Vaarallisin mahdollinen tuliainen sikarutto-alueelta raa’an lihan lisäksi on metvursti-tyyppinen makkara.

Aino-koira saa kollegan

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän mukaan tiedotusta maan rajoilla täytyy lisätä. Tuliaismakkaroiden ja -juustojen yksityinen tuonti sikaruttomaista on kiellettyä.

– Meidän kaikkien täytyy olla tietoisia sikarutosta.

Usealla Suomen raja-asemalla on nykyisin jäteastiat kielletyille tuotteille. Lisäksi Tullilla on Aino-koira, jonka tehtävänä on löytää matkustajien tuomat kielletyt tuotteet.

– Saamme toisen koiran loppuvuodesta, Tullin tullivalvontajohtaja Mikko Grönberg kertoo.

Suomessa liha ja kananmunat tarkistetaan säännöllisin väliajoin. Ylikännö toteaa, että maksaahan se paljon, miljoonia vuodessa, mutta se kannattaa.

Hän kertoo, että keväällä yhdeltä sikatilalta löydettiin salmonellaa ja kaikki tilan 2000 emakkoa tuhottiin.

– Kotimainen liha on turvallista, koska meillä on niin tiukka kontrolli.

Siipikarja olisi parempi kuin takapihasika

Seminaarissa puhunut Leningradin alueen eläinlääkintäpäällikkö Idris Idiatulin kertoo, että sikaruttoa tavattiin Venäjällä ensimmäisen kerran vuonna 2007. Leningradin lääniin rutto tuli villisikojen mukana Virosta vuonna 2014. Nykyisin ruttoa on sekä villi- että kotisioissa.

– Pyrimme poistamaan villisikakantoja rajoilta, Idiatulin kertoo.

Karjalan tasavallan maa- ja kalatalousministeriön varaministeri Egor Ruppiev lisää, että Karjalassa on pyritty pienentämään tavallista sikakantaa ja se on onnistunutkin joiltain osin.

– Olemme pyytäneet takapihasikaloita siirtymään siipikarjaan, mutta vielä tuloksia ei ole näkynyt.

Karjalassa on lisätty villisikojen metsästystä, jotta kannan kasvu saadaan pysähtymään. Samaa tehdään Suomessakin.

Suomen Metsästäjäliiton Kymen piriin toiminnanjohtaja Erkki Pentinniemi korostaa, että yhteistyö venäläisten metsästäjien kanssa on tärkeää, jotta rajan tuntumassa majailevat siat saadaan tapettua.

– Suomessa on tänä vuonna tehty jo 726 kaatoa ja määrä kasvaa koko ajan. Se tarkoittaa, että kantakin kasvaa. LM-HäSa

Virus ei tartu ihmiseen

Afrikkalainen sikarutto on sikojen, villisikojen, sekä mini- ja mikrosikojen helposti leviävä verenvuotokuumetauti, jonka aiheuttaa ASF-virus. Tauti ei tartu ihmiseen. ASF-virukseen ei ole olemassa rokotetta eikä hoitokeinoa.

Afrikkalaista sikaruttoa ei ole koskaan todettu Suomessa. Tautia on todettu muun muassa Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Tšekissä, Unkarissa, Romaniassa, Bulgariassa, Belgiassa, Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Ukrainassa.

Suomen lähialueella afrikkalaista sikaruttoa todettiin ensimmäisen kerran vuonna 2009, taudinpurkaus oli Leningradin alueella Pietarin lähellä sijaitsevalla sikatilalla. Tämän jälkeen tautia todettiin Suomen lähialueilla Murmanskin, Arkangelin ja Leningradin alueilla sekä Venäjän Karjalassa yksittäisinä tapauksina, pienissä sikaloissa.

Afrikkalainen sikarutto on lakisääteisesti vastustettava, helposti leviävä eläintauti. Jos epäilee tilalla esiintyvän afrikkalaista sikaruttoa, tulee heti ottaa yhteyttä kunnaneläinlääkäriin, joka tarkastaa siat ja ottaa tarvittaessa näytteitä sioista tutkimuksia varten.

Jos tauti todetaan sioissa, Evira määrää tilan siat lopetettavaksi, ruhot hävitettäväksi ja tilan desinfioitavaksi. Taudin leviämistä tartuntatilalta muualle ehkäistään tilan ympärille perustettavilla suoja- ja valvontavyöhykkeillä.