fbpx
Uutiset

Ahneuden muistomerkki?

Maanantaina New Yorkissa muistellaan terrori-iskun viidettä vuosipäivää. New Yorkin osavaltion kuvernööri George Pataki ja New Yorkin kaupungin pormestari Michael Bloomberg puhuvat WTC:n montussa, kutsuvieraat nyökyttelevät, omaiset itkevät ja kaupungin poliisien ja palokuntien säkkipillit raapivat paikallaolijoiden ja TV-katsojien sydämiä. Ainoa ero aikaisempiin vuosiin on se, että WTC:n tontilla on päästy vihdoin rakentamisen alkuun.

Vähintään kaksi miljardia dollaria eli 1,6 miljardia euroa maksavan Freedom Towerin, Vapauden tornin, suunnitellaan valmistuvan käyttöön vuodeksi 2011, kymmenen vuotta alkuperäisten WTC:n tornien romahtamisen jälkeen. Kukaan ei tosiasiassa kuitenkaan vielä tiedä, milloin uusi 102-kerroksinen pilvenpiirtäjä todella on pystyssä ja mikä on lopullinen hintalappu.

Tornin on tarkoitus kohota 541 metrin korkeuteen eli symbolisesti 1776 jalkaan, samaan lukuun joka on Yhdysvaltain perustamisen vuosiluku.

Vertauskuvia on muutenkin hankkeessa vahvasti mukana. Ydinpommien räjähtämispisteeltä nimensä lainanneesta rauniokasasta, Ground Zerosta, tuli jo alkumetreillä repivien riitojen kohde. Taivaita hipovaksi bunkkeriksi rakennettavan uuden World Trade Centerin pelätäänkin jäävän historiaan terrorismin pelon, ahneuden ja lehmänkauppojen monumenttina.

Viiden vuoden kiistakapula

Riitojen osapuolina ovat kaupungin lisäksi olleet muun muassa World Trade Centerin tontin omistava New Yorkin ja New Jerseyn osavaltioiden yhteinen satamalaitos, Port Authority, tontin vuokraoikeuden haltija, kiinteistösijoittaja Larry Silverstein sekä kymmenet iskussa kuolleiden omaisia edustavat järjestöt.

Kiistely WTC:n tontin tulevaisuudesta alkoi jo viikkoa tornien romahtamisen jälkeen kun silloinen pormestari Rudolph Giuliani vaati julkisesti, että koko tuhoalue pitäisi jättää rakentamatta ja pyhittää muistolehdoksi turmassa kuolleille.

Huippusuositun Giulianin ehdotus sai laajaa kannatusta uhrien omaisten parissa, mutta kuvernööri Pataki tyrmäsi sen tuoreeltaan. New Yorkin liike-elämä eikä varsinkaan vaikutusvaltainen Larry Silverstein voineet hyväksyä ajatusta siitä, että Manhattanin finanssialueen kalleimmista neliöistä olisi tullut kannattamatonta hautausmaata.

Kompromissina Pataki asetti kuitenkin uudisrakentamisen ehdoksi, että tuhoutuneiden tornien jalansijat jätetään muistomerkeille.

Liian kalliita neliöitä tuhlattavaksi

Tuhoutuneiden tornien korvaavista uudisrakennuksista järjestettiin salamavauhtia arkkitehtikilpailu, jonka voitti joulukuussa 2002 puolalaissyntyinen amerikkalaisarkkitehti Daniel Libeskind. Häntä oli alun perin kaavailtu palkintolautakunnan tuomaristoon, mutta hän päätti viime hetkellä itse ottaa osaa kilpailuun.

Libeskindin ehdotus koostui lähes maailman korkeimmaksi rakennukseksi kohoavasta sirosta Freedom Towerista ja sen kanssa samaa arkkitehtonista linjaa noudattavista matalammista toimisto- ja kulttuurirakennuksista. Entisten tornien jalansijat oli suunnitelmassa jätetty muistomerkkiä varten.

Libeskindin suunnitelmaa ylistettiin tasapainoisuudesta ja ilmavasta arkkitehtonisesta näkemyksestä jossa WTC:n tontin muistomerkkiluonteen kunnioitus yhdistyi Etelä-Manhattanille vaadittuun tehokkaaseen rakentamiseen. Suunnitelma olikin niin ilmava ja kunnianhimoinen, että se päätyi kaikessa hiljaisuudessa jo parin kuukauden kuluttua roskakoriin.

Larry Silverstein laski yksinkertaisesti, ettei Libeskindin suunnitelmassa ollut riittävästi neliöitä vuokrattavaksi. Siksi hän palkkasi hoviarkkitehtinsa, toimistopilvenpiirtäjiin erikoistuneen David Childsin suunnittelemaan Libeskindin rakennuksen kokonaan uudestaan.

Peruskivi on jo väärässä paikassa

Ensin Childs esitti suunnitelman, jossa Libeskindin Freedom Toweria olisi lihotettu kaksi kertaa alkuperäissuunnitelmaa paksummaksi. Heti fanfaarein tapahtuneen julkistamisen jälkeen tämäkin suunnitelma haudattiin. Havaittiin, että näin Manhattanin eteläkärkeen olisi saatu kerralla rakennettua paitsi lähes maailman korkein, myös maailman rumin rakennus.

Lopulta arkkitehtikilpailun voittanut Libeskind pantiin jäihin keksimällä hänelle koko WTC:n alueen jälleenrakennuksen yliarkkitehdin virka vailla todellista valtaa päättää mitä sinne lopulta suunnitellaan. Childs sai vapaat kädet piirtää tornin alusta asti uudestaan.

Näin kiireessä syntyneellä uudella pilvepiirtäjäsuunnitelmalla ei ole käytännössä muuta tekemistä Libeskindin alkuperäisen voittajaehdotuksen kanssa kuin sijainti ja korkeus. Eikä sijaintikaan ole aivan sama kuin alkuperäisissä piirustuksissa.

Jo pari vuotta sitten tornia varten valmiiksi laskettu peruskivi on sekin jo väärässä paikassa.

Turvallisuusviranomaiset vaativat tornin siirrettäväksi kahdeksan metriä alkuperäiseltä paikaltaan, jotta se olisi kauempana kaduista ja autopommeista.

Turvallisuus sanelee rakentamista

Turvallisuustavoitteet sanelivat muutenkin rakennuksen suunnittelua. Pilvenpiirtäjän alimman osan muodostaa kuudenkymmenen metrin korkeuteen nouseva betonibunkkeri joka on vain päältä koristeltu lasilla.

Metrien paksuiseksi rakennettavat umpiseinät suojaavat rakennuksen jalustaa mahdollisilta räjähdyksiltä. Ylhäällä toimistokerroksissakin ikkunat tulevat olemaan panssarilasia.

Ilmatiiviitä ja tulipalon kestäviä pakenemisteitä on moninkertaisesti verrattuna tuhoutuneisiin torneihin. Muuten Freedom Tower on suunnitelu heijastelemaan menetettyjen vanhojen tornien mittoja.

– Rakennuksen pohja on jalustan kohdalla saman kokoinen ja muotoinen kuin olivat luhistuneet tornitkin eli 0,4 hehtaaria, Childs kertoi uusien suunnitelmien julkistusvaiheessa.

– Torni kuitenkin lähtee alhaalta kapenemaan kohti huippua, jossa rakennuksen alaosan kulmat ovat levinneet seinäpinnoiksi samalla kun alaosan seinäpinnat ovat kaventuneet huipun kulmiksi.

– Tästä seuraa, että pääilmansuunnista Freedom Tower tulee näyttämään yhtä paksulta ylös asti kun taas neljältä väli-ilmansuunnalta sen kapeneminen on osa rakennuksen hahmoa, Childs selitti vakuuttaessaan, että Freedom Towerista tulee vielä Yhdysvaltain hienoin ja turvallisin rakennus.

Vuokralaisia vaikea löytää

Childsin sädekehää on himmentänyt oikeusjuttu, jossa hänen entinen oppilaansa syyttää mestariaan rakennuksen idean varastamisesta.

Childs on ainakin toistaiseksi onnistunut torjumaan häntä vastaan esitetyt plagiointisyytteet.

Uskon valaminen rakennuksen turvallisuuteen on ollut yksi suunnittelun keskeisiä lähtökohtia koska muuten vuokralaisten saaminen Vapauden torniin tulee olemaan työn takana.

WTC:n viereiselle tontille keväällä valmistuneeseen 53-kerroksiseen World Trade Center 7 -rakennukseen vuokralaisten löytyminen on ollut kiven alla. Yritykset yksinkertaisesti vierastavat sijoittumista rakennukseen joka on mahdollisten terrori-iskuyritysten listan kärjessä.

Oman lukunsa WTC:n jälleenrakennuksen vaiheikkaassa historiassa on ehtinyt saada keväällä julkistettu suunnitelma Freedom Towerin varjoon jäävästä terrori-iskun uhrien muistomerkistä.

Se pääsi jokseenkin outoon valoon, kun selvisi, että se maksaisi lähes miljardi dollaria, noin 800 miljoonaa euroa. Julkisen metelin myötä suunnitelmia tarkistettiin ja kustannusarviota leikattiin puoleen.

Edelleenkään kaupunkilaiset eivät ymmärrä, miten monumentti saattaa yhä maksaa lähes puoli miljardia dollaria.

Veronmaksajia ei kuitenkaan kiusata sen maksattamisella vaan suurin osa varoista kerätään lahjoituksina.

Vaikeuksista huolimatta Vapauden torni on kuitenkin jo matkalla taivasta hipoviin korkeuksiin. Tähänastisesta päätellen sitä ennen on luvassa vielä paljon ihmeteltävää siitä, kuinka asioita ei saisi tehdä. (HäSa)

Mika Horelli

Viiden vuoden epäusko

Salaliittoteoriat elävät sitkeästi vielä viisi vuotta New Yorkin syyskuun 11:nnen päivän terrori-iskun jälkeen. Itse asiassa epäluulo “virallista totuutta” ja tapahtumia tutkineen komission selvitystä kohtaan on vain kasvanut -!qjopa kolmannes amerikkalaisista uskoo, että iskuun liittyy jonkinlainen salaliitto.

Tapahtumien todellisen kulun selvittämistä vaativat ovat muodostaneet maailmanlaajuisen liikkeen nimeltä 11.9. -toimintaryhmä. Ryhmälle ovat tukensa antaneet muiden muassa Yhdysvaltain Tähtien Sota -avaruuspuolustushanketta johtanut tohtori Robert Bowman sekä Saksan entinen teknologia- ja apulaispuolustusministeri Andreas von Bülow.

Tunnetuimpia virallisten lausuntojen kyseenalaistajia lienee yhdysvaltalainen dokumentaristi Michael Moore, joka käsitteli WTC-iskun syitä ja seurauksia kärkevästi elokuvassaan Fahrenheit 9/11.

Suomessa aihepiiriä tutkivaan 11.9. -toimintaryhmään kuuluu parikymmentä jäsentä. Toimintaryhmä haluaa tehtäväksi riippumatonta tutkimusta New Yorkin terrori-iskuista.

– Alkuperäiseen onnettomuuden tutkintaan käytettiin rahaa 600!q000 dollaria, kun esimerkiksi Estonia-turmaan Suomi käytti 3,5 miljoonaa dollaria, vertaa toimintaryhmään kuuluva turvallisuusinsinööri ja onnettomuustutkija Heikki Kurttila.

Häntä epäilyttää syyskuun 11:nnen päivän tapahtumissa erityisesti, miten WTC:n päätornit ja erillinen 47-kerroksinen WTC 7-rakennus romahtivat samalla tavalla symmetrisesti.

– Siinä on kaikki klassiset räjäyttämällä purkamisen tekniikan piirteet. Tuntuu absurdilta, etteivät rakenteet ja kerrosten väliset ilmatyynyt hidasta sortumista, laskelmia asiasta tehnyt Kurttila selvittää.

Myös se, miten kaksi lentokonetta sai yhteensä kolme tornia sortumaan, mietityttää Kurttilaa.

– Kriitikot ovat esittäneet ainoan järkevän selityksen,virallinen taho ei ole antanut mitään selitystä, hän muistuttaa.

Virallisten selvitysten mukaan World Trade Centerin kaksoistornit sortuivat lentokoneiden törmäysten voimasta ja palavan polttoaineen vaikutuksesta. Myöhemmin samana päivänä sattuneen WTC 7 -rakennuksen sortumista tutkiva selvitys on monien viivästysten jälkeen valmistumassa marraskuussa.

– Voi olla, ettei totuutta tapahtumista saada koskaan selville. Itse uskon, että silloin luotiin edellytykset öljyvarojen kaappaamiselle, Kurttila sanoo. (HäSa)

Jani Oksanen

Menot