Uutiset

Ahneus kasvaa

Työn tärkein merkitys suomalaisille on raha.
Työn tärkein merkitys suomalaisille on raha.

Suomalaisten ahneus pörssissä kasvaa. Helsingin pörssin painorajoitettu indeksi on noussut jo yli sata prosenttia Irakin sodan alkamisen jälkeen.

-Kurssit ovat huipussaan, kun ahneus tiivistyy. Ahneus ei ole vielä tiivistynyt, Hannu Angervuo sanoo.

Angervuo tunnetaan suomalaisen osakesijoittamisen yhtenä ”guruna” ja ”matkasaarnaajana”. Tervakoskelta lähtenyt Angervuo on tällä hetkellä Fides Asset Managementin salkunhoitaja. Hän vastaa parhaillaan Fides Telecomin ja Fides Materialsin sijoituksista.

Kotitalouksien rahaa virtaa nyt vauhdilla pörssiosakkeisiin. Angervuo pelkää, että tavallisilla ”tuulipukusijoittajille” käy jälleen kerran samalla tavalla kuin ennenkin. He ostavat kurssien noustua huipulle ja myyvät pohjalla.

– Jos pankin konttorin edessä on korttelin jono, siellä ei ole mitään hyvää jaossa, Angervuo kuvaa tilannetta.

Kurssit vaihtelevat nopeasti

Sijoittavan tuulipukukansan murhetta kuvaavat tilastot osakkeiden hintojen noususta ja laskusta.Pohjan ja huipun välillä on aina Suomessa ollut jyrkänne eli kurssit ovat vaihdelleet nopeasti.

-Pienin trendi pohjalta huipulle on ollut 227 prosenttia (painorajoitettu indeksi 1992-94). Suurin nousu oli 468 prosenttia vuosina 1967-73, Angervuo kertoo.

Angervuo ennusti pari vuotta sitten kurssien kohoavan jopa sata prosenttia. Nyt hän ei enää ennusta tällaista nousua.

– Jos kurssit nousevat vielä 30 prosenttia, menee all time high (kaikkien aikojen ennätys) rikki. Jos talous kasvaa vielä kaksi kolme vuotta, ennätys rikkoutuu. Jos huippu tulee, tulee se keväällä.

Angervuon ajatus kurssihuipusta keväällä perustuu tilastoihin. Vain kerran maan historian aikana huippu on osunut muualla: lokakuun sodan ja öljykriisin alkaessa vuonna 1973.

Angervuon mukaan selvät merkit huipun lähestymisestä ja sitä seuraavasta laskusta ovatilmassa.

– Pari tuttua, jotka jäivät osakesijoituksillaan junan alle vuonna 2000 ja lupasivat, etteivät koskaan osta osakkeita, ovat jo soittaneet. He kysyivät, pitäisikö ostaa.

Monet ylä- ja alamäet kokenut sijoittaja näkee myös yrityksissä merkkejä osakekurssien huipun saavuttamisesta. Pörssiyhtiöiden tulokset nousivat viime vuonna vuoden 2000 tasolle. Tosin Angervuo uskoo tulosten edelleen kuluvana vuonna parantuvan.

Listautuminen pörssiin on ollut jäissä, mutta sekin on nyt viriämässä.

– Yrityskaupat kiihtyvät huippuunsa, kun ollaan muutenkin huipulla. Viime vuonna tehtiin ennätys. Vielä viime vuoden alussa yritykset olivat halpoja. Mutta vasta nyt polttavat rahat yritysjohtajien taskuja.

Lopulliset merkit osakemarkkinoiden ylikuumentumisesta eivät ole kuitenkaan näkyvissä. Taksinkuljettajat eivät ole puhuneet Angervuon kanssa kursseista.

– Parturissakin kysyin, onko antaa osakevinkkiä. Ei ollut.

Ennustaminen on aina vaikeaa

Angervuon ennustus on siis, että kurssinousu jatkuu vielä ainakin tämän vuoden alussa. Talous kehittyy ja tulokset kasvavat. Ennustamisen hän myöntää kuitenkin vaikeaksi.

– Kasvu ei jatku, jos Osama Bin Laden tulee esiin tai presidentti Putin kääntää kaasuhanan kiinni.

Länsimailla on omiakin ongelmia, jotka saattavat pysäyttää kehityksen. Angervuo huomauttaa vakavista vaikutuksista kysyntään, että velkaantunut amerikkalainen kuluttaja lopettaa hankinnat. Omaisuusarvoihin on vaikuttanut merkittävästi alhainen korko, joka on jo Yhdysvalloissa noussut.

-Korkoero Yhdysvaltain ja Euroopan välillä on jo kasvanut niin suureksi, että se alkaa vaikuttaa.

Tunnusluvut eivät kerro, että pörssi olisi ylikuumentunut. Kurssit olisivat muuten jo laskeneet. Päinvastoin laskentakaavat kertovat, että osakkeista saa edelleen kohtuullisen tuoton. Kaavojen kertoimet voivat kuitenkin muuttua, sillä esimerkiksi korkotason uskotaan edelleen nousevan.

Mitä pitäisi tavallisen osakesäästäjän tehdä, jos kurssilasku todella romauttaa salkun arvon?

– Tappiota ei kirjata, jos osakkeita ei myy, Angervuo vastaa.
Piensäästäjän pitäisi siis varautua myös siihen, että salkkua ei kannata vuosiin muuttaa rahaksi. Hänellätäytyy olla mahdollisuus jopa vuosikausien odotukseen. (HäSa)

Helposti miljonääriksi

Ihmisiä kiinnostaa, miten tullaan miljonääriksi. Miljonääriksi voi syntyä tai miljoonia voi hankkia avioliitolla. Miljonääriksi ei kuitenkaan tulla. Tavallinen kansalainen ei pääse miljonääriksi säästämällä.

Hyvin harvoista yrittäjistä tulee miljonäärejä. Miljonääriksi pääsee varmimmin määrätietoisella ja pitkäaikaisella sijoittamisella.

Yhdysvalloissa on enemmän miljonäärejä kuin missään muualla maailmassa. Heitä on myös paljon tutkittu. Miljonäärit ovat keskimäärin koonneet ensimmäisen miljoonansa 15 vuodessa. Muut miljoonat ovat ansaittu tätä nopeammin.

Onnistuneista osakesijoituksista saa hyvän tuoton. Jos osakkeilla kykenee ansaitsemaan keskimäärin 10 prosentin tuoton, 1500 euron kuukausisijoituksella (säästöllä) on miljonääri 19 vuoden 4 kuukauden kuluttua. 20 vuodessa hankkii miljoonan, jos sijoittaa yhtä hyvällä tuotolla 1382 euroa kuukaudessa.

Miljonääriksi pääsee myös vaatimattomalla kuukausisijoituksella. 500 euroa kuussa 10 prosentin tuotolla riittää. Uusi miljonääri syntyy 29 vuoden 8 kuukauden kuluttua.

Osakkeista saa korkeaa tuottoa, jos sijoitukset tekee oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan. Osakkeiden pitkäaikaisena keskituottona pidetään 10 prosenttia. Osakkeilla voi kuitenkin myös menettää rahansa.

Helsingin pörssin indeksi romahti lamavuosina 1980-90- lukujen vaihteessa liki 2000 pisteestä runsaaseen 500:aan. Kurssit kääntyivät Nokian imussa selvään nousuun vasta vuonna 1993. Kaikkien aikojen taso saavutettiin maaliskuussa 2000, jolloin Hex-indeksi rikkoi 18000 pisteen rajan. Hex-indeksi kohosi it-huumassa 3378 prosenttia. Osakkeista sai siis yli 33-kertaisen tuoton vajaassa kahdeksassa vuodessa.

Sijoittamista vaiko vain säästämistä?

Monet suomalaiset vierastavat sijoittamista niin paljon, että eräät pankitkin puhuvat mielellään vain säästämisestä. Säästäminen on kuitenkin sitä, että kuluttaa vähemmän kuin ansaitsee.

Sijoittaminen on säästyneiden tai muuten hankittujen varojen siirtämistä kohteeseen, jossa varojen arvon uskotaan ainakin säilyttävän arvonsa.

Suomalaisten kotitalouksien suurin omaisuus on asunnoissa. Asunnon omistaminen koetaan turvalliseksi. Asuntoihin kuten kaikkiin sijoitusmuotoihin sisältyy riski. On mahdollista ostaa asunto kalliilla hinnalla niin, että joutuu myymään sen halvalla.

Kaikkeen omistukseen sisältyy aina riski. Pankkitalletustaan ei ole riskitön. Valtion takauksella on yläraja. Inflaatio voi syödä säästön.

Useissa vauraissa maissa kotitaloudet ovat hajauttaneet varallisuuttaan enemmän kuin Suomessa. Asunnon lisäksi omistetaan muuta finanssivarallisuutta, mutta toisaalta asunnosta saattaa olla paljonkin velkaa.

Sijoituspäätös on ymmärrettävä

Ennen kuin ryhtyy sijoittamaan on kartoitettava kokonaiskuva itsestä sijoittajana. On selvitettävä, millaisella ajalla sijoittaa, riskitaso ja mitä haluaa, Hämeen Osakesäästäjien puheenjohtaja Pentti Kaivosoja sanoo.

Oleellista on tietää, mihin varansa sijoittaa. Päätöstä ei pidä tehdä esimerkiksi sillä perusteella, mitä kaveri sanoo. Sai vihjeen tai ehdotuksen sijoituksesta mistä hyvänsä, siitä kantaa itse vastuun.

– Sijoituspäätöstä ei saa tehdä, jos sitä ei ymmärrä. It-kupla on hyvä esimerkki siitä, miten käy, kun ostetaan kaverin perässä, Kaivosoja tiivistää.

Nykyiset sijoittajat eivät tahdo muistaa, että menneinä vuosina pörssiyhtiöitä on jopa mennyt konkurssiin. Se ei ole edelleenkään mahdotonta.

Kaivosojan mielestä sijoittajan on myös tiedettävä kansantalouden perusasiat. Tuotot seuraavat pitkässä juoksussa talouden kehitystä.

-Katso kansantalouden suuntaviivat. Jos ei ymmärrä kansantalouden lainalaisuuksia, on heikoilla jäillä verrattuna sellaiseen, joka ymmärtää.

Kaivosoja suosittelee ottamaan selvää asioista. Osakesäästäjäin Keskusliiton paikallisen yhdistyksen puheenjohtajana hän ensimmäisenä tarjoaa alan järjestöä tietolähteeksi. Yhdistys muun muassa järjestää vierailuja ja tilaisuuksia.

– Jäsen voi keskustella muiden kanssa ja vaihtaa heidän kanssaan mielipiteitään.

Tietoa on paljon tarjolla

On paljon muitakin tietolähteitä. Pörssisäätiö on perustettu levittämään sanomaa arvopaperisäästämisestä ja edistämään sijoittamista. Suomessa ilmestyy lukuisia erilaisia talouslehtiä. Taloussanomalehtiä ovat Kauppalehti ja Taloussanomat. Alan aikakauslehtiä ovat muun muassa Talouselämä ja Arvopaperi.

Sijoituksia myyvät ja välittävät pankit, vakuutusyhtiöt ja pankkiiriliikkeet antavat tietoa. Myyjän kanssa on kuitenkin muistettava, kuka kantaa riskin.

– Jos myyjä lupaa tietyn hyvän tuoton sijoitukselle, kannattaa lupaus pyytää kirjallisena, Kaivosoja sanoo.

– Ostajalla on velvollisuus kysyä tietoa. Soittakaa vaikka kymmenen kertaa.

Useille sijoittajille sopii päätösten siirtäminen omaisuudenhoitajille tai sijoitusten suojaaminen.
Omaisuudenhoidon siirtäminen kokonaan muille edellyttää melko suurta sijoitusomaisuutta. Päätöksiä tavallaan siirretään muille myös rahastoilla ja eläkevakuutuksilla.

– Myös välineistä on otettava selvää, jos niitä käyttää, Kaivosoja huomauttaa.

Ratkaisut on sovitettava siihen, mitä haluaa.

– Jos ei siedä riskiä, ei pidä sijoittaa.