Kolumnit Uutiset

Ahteri edellä puuhun

Sipilän hallituksen alku muistuttaa puuhun kiipeämistä ahteri edellä.

Vaikeaa se on, mutta kun oikein ponnistelee ja oppii niksejä matkan varrella, voi temppu onnistua.

Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten hallituskoalition alku hengästytti niin tekijöitä kuin näkijöitä. Epäselväksi ei jäänyt pääministeri Juha Sipilän (kesk.) aikaisempi toiminta yritysjohtajana. Hän laati strategian, sen jalkauttamissuunnitelmat ja aikataulut.

Kaikessa kiireessä unohtui, että poliittinen päätöksenteko on vähän eri asia kuin yrityselämä. Asiantuntijoiden kuuleminen jäi vähälle. Tuli sutta ja sekundaa. Toistakymmentä esitystä piti vetää mahdottomina takaisin.

Pakkolakiesityskin julkistettiin enempiä kyselemättä. Perustuslakiasiantuntijat nousivat takajaloilleen ja totesivat, ettei näin voi tehdä. Samoin esityksessä oli kansainvälisten sopimusten vastaisia kohtia.

Hallituksen uskottavuutta heikensi myös se, että puhuttiin muuta kuin oli tehty. Muun muassa Sipilä vakuutti, että esitys on tarkistettu asiantuntijoilla. Tarkistaminen tapahtui vasta esityksen antamisen jälkeen.

Hallitus hautasikin pakkolait vähin äänin ja palautti kilpailukykysopimuksen työmarkkinajärjestöjen valmisteluun.

Järkevä päätös.

Järjetöntä taas oli se, että niin Sipilä kuin valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) puhuivat ohi suunsa. Henkilörekisteriselonteosta Stubb antoi täysin totuudenvastaisen kuvan.

Sipilä taas väitti Suomen velkaantumisvauhtia lähes puolta suuremmaksi kuin se todellisuudessa oli.

Tapahtuneista huolimatta pitää myös nostaa hattua hallitukselle. Monet hallituksen sisäistä yhtenäisyyttä koetelleet asiat on kyetty aina jotenkin hoitamaan.

Tärkeitä päätöksiäkin on saatu aikaan: sote, kilpailukykysopimus, työllisyys- ja yrittäjyyspaketti. Nyt on siis tehty päätöksiä. Vasta ajan kanssa nähdään, miten ne muuttuvat teoiksi.

Matkan varrella on tarttunut myös poliittista viisautta. Tekemisen into ei enää näytä menevän harkinnan ja hyvän valmistelun ohi. Ei ainakaan toistuvasti.

Vielä pitäisi suitsia yksittäisten ministerien irtiottoja. Kannattaako taksilupien vapauttamisesityksellä hieroa persujen nenää?

Yhtenäisyys ja kaikki tarmo tarvitaan päätösten jalkautukseen. Jos tässä onnistutaan, voi Sipilä hihkaista, että puussa ollaan, vaikka sitten pää alaspäin.