Uutiset

Ahtisaari palaa tutulle työmaalle

Martti Ahtisaari on arvostetuin suomalainen valtiomies maailmalla.

YK:n turvallisuusneuvoston on määrä tänään nimetä presidentti Martti Ahtisaari pääsihteeri Kofi Annanin Kosovon erityislähettilääksi. Asia ratkesi tiistaina, kun Annan lähetti asiaa koskevan kirjeen turvallisuusneuvoston puheenjohtajalle.

Komennus Kosovon rauhantekijäksi on arvokas lisä Ahtisaaren pitkään ansiolistaan. Tosin sillä varauksella, että hänen on onnistuttava tehtävässä, jota on näihin päiviin asti pidetty lähes mahdottomana.

Kosovon kiistan osapuolet, albaanit ja serbit ovat edelleen sitkeästi vuonna 1999 päättyneen sodan asemissa. Rauhaa on pyritty sinnikkäästi rakentamaan YK:n johdolla, mutta kansainvälisen Kosovon siviilihallinnon Umnikin taival on ollut alusta asti lähes pelkkää alamäkeä.

Umnikin johtajat, YK:n pääsihteerin Kosovon-erityisedustajat, ovat vaihtuneet tavan takaa, mutta kenestäkään ei ole ollut ihmeidentekijäksi. Valtioneuvos Harri Holkeri joutui terveyssyistä luopumaan epäkiitollisesta tehtävästä viime vuoden keväällä.

Kosovo on pysynyt rauhallisena vain rauhanturvajoukkojen läsnäolon ansiosta.

Kosovo ja sen asukkaat eivät voi elää YK:n, Naton, EU:n ja Etyjin varassa ja suojissa loputtomiin, vaan ratkaisu on löydettävä, on se sitten itsehallinto tai täydellinen itsenäisyys.

Martti Ahtisaaren tavoitteena on saada sopimus alueen tulevaisuudesta valmiiksi ensi vuoden aikana tai parhaimmassa tapauksessa jo vuoden puoliväliin mennessä. Tavoite on kova, vaikka työmaa onkin Ahtisaarelle tuttu. Hän jos kuka tietää miten serbejä taivutellaan. Tarvitaan periksiantamatonta sinnikkyyttä, sukkuladiplomatiaa.

Kosovon sodan lopettamisessa vuonna 1999 Ahtisaaren ansiot sovittelijana olivat kiistattomat, olkoonkin, että sittemmin Haagin kansainväliseen oikeuteen joutunut Jugoslavian presidentti Slobodan Milosevic oli tuolloin jo selkä seinää vasten.

Martti Ahtisaari on arvostetuin suomalainen valtiomies maailmalla. Hänellä on, ja pitääkin olla, YK:n erityislähettiläänä takanaan kansainvälisen yhteisön voimakas tuki.

Kansanryhmien välinen viha asuu syvällä Kosovossa. Sen juuret ovat kaukana historiassa, mitä etenkin serbit ovat käyttäneet hyväkseen pönkittääkseen valtaansa alueella.

Veriset haavat ovat viimeisimmän sodan jäljiltä vielä parantumatta.

Ortodoksisille serbeille Kosovolla on suuri merkitys. Alueella on lukuisia serbien pyhiä paikkoja, joista he eivät halua suin surminkaan luopua.

Kosovon islaminuskoisia albaaneja on kautta aikojen sorrettu ja vainottu. Sortajina ovat häärineet serbit, jotka pitivät ylivaltaa Josip Broz Titon luomassa Jugoslaviassa. Valtio hajosi verisiin etnisiin sotiin 1990-luvun alussa. Kaikkea vihanpitoa Kosovossa ei voi kitkeä, mutta onnistuessaan Ahtisaari voi luoda alueelle edellytykset rauhanomaiselle kehitykselle.