Uutiset

Aiheuttiko lyijy Yhdysvaltojen suuren murha-aallon?

 

Mikä aiheutti Yhdysvalloissa valtavan rikosaallon ja erityisesti henkirikosten moninkertaistumisen 1950-luvulta lähtien? Entä miksi väkivaltarikosten määrä 1990-luvulla yht’äkkiä romahti alas?
 
Eri alojen tutkijat ovat yrittäneet löytää vastausta kysymyksiin, mutta yksimielisyyttä ei ole löytynyt.
 
Nollatoleranssin käyttöön ottanut ja poliisien määrän moninkertaistanut New Yorkin pormestari Robert Giuliani on tavannut ottaa itselleen kunnian rikollisuuden määrän romahtamisesta.
 
Toisen teorian mukaan hippi- ja rauhanliikkeen aikana kasvaneiden lasten aikuistuminen toi muutoksen yleiseen asenneilmastoon.
 
Kolmanneksi syyksi on epäilty muutosta huumekulttuurissa, kun kannabis syrjäytti crack-kokaiinin.
 
New Yorkin tiukkoja aselakejakin on tarjottu selitykseksi, mutta kehitys on ollut samansuuntaista myös niissä osavaltioissa, joissa aseita on saanut helposti.
 
Tuore teoria kuitenkin yllättäen sysää vastuuta öljy-yhtiöiden ja autoilijoiden harteille.
 
Aiheuttaako  lyijy rikollisuutta?
Voisiko autojen pakoputkista tuprunnut lyijy aiheuttaa suuren rikosaallon?
 
Lyijyteorian nosti julkisuuteen Mother Jones -verkkolehti, joka siteerasi Rick Nevinin tutkimusta aiheesta.
 
Nevinin mukaan rikosten määrä on seurannut 23 vuoden eli noin sukupolven viiveellä bensiinin lisäaineena käytetyn lyijyn määrää. Rikosten määrä kääntyi nousuun sotien jälkeisen suuren autoistumisen perässä ja kääntyi laskuun sen jälkeen, kun lyijyn käyttö polttoaineessa väheni.
 
Teoriaa tukee Nevinin mukaan sekin, että rikospiikki oli voimakkain tiiviissä kaupungeissa sekä valtateiden lähettyvillä. Syrjäisellä maaseudulla muutokset olivat vähäisempiä.
 
Nevinin mukaan lyijy voisi selittää myös toisen murha-aallon 1920- ja 1930-luvuilla. Tuolloin altistus olisi syntynyt lyijypitoisista maaleista, jotka myöhemmin kiellettiin.
 
Altistus laskee hitaasti
Helposti imeytyvänä hermomyrkkynä lyijy aiheuttaa vaurioita sikiöille. Pitkäaikainen altistus on yhdistetty muun muassa oppimisvaikeuksiin, älyllisiin häiriöihin, ylivilkkauteen ja käytöshäiriöihin.
 
Lyijyllisen polttoaineen käyttö väheni Yhdysvalloissa voimakkaasti 1960- ja 1970-luvuilla. Tämän jälkeen syntyneillä lapsilla altistus on ollut huomattavasti aikaisempia vuosikymmeniä pienempi.
 
Rick Nevinin mukaan vuonna 1976 lapset altistuivat niin suurelle määrälle lyijyä, että se alensi älykkyysosamäärää jopa lähes kymmenen pisteen verran. Vuonna 1991 vaikutus oli enää muutaman pisteen suuruinen.
 
Lyijyn käyttö liikenteessä loppui 1980-luvulle tultaessa, mutta sen vaikutus laskee Nevinin mukaan hitaammin, sillä maaperään, pölyyn ja rakennuksiin on sitoutuneena edelleen suuria määriä lyijyä. Se vapautuu hitaasti seuraavien satojen vuosien aikana.
 
Lisää abortteja,  vähemmän rikoksia?
Amerikan henkirikostilastojen hurjaa nousua ja äkillistä laskua on selitetty myös toisella yllättävällä syyllä.
 
Taloustieteestä sosiologian puolelle ajautunut Steven Levitt ja toimittaja Stephen J. Dubner esittivät kirjassaan Freakanomics (2005) kiistanalaisen teorian, jonka mukaan 1960-luvun lopulla laillistetut abortit vähensivät rikosten määrää 1990-luvulle tultaessa.
 
Heidän ajatuksenaan on, että kun köyhiin perheisiin ja huonoihin olosuhteisiin syntyy vähemmän epätoivottuja lapsia, alkaa rikollisen aineksen määrä laskea noin 16-25 vuoden viiveellä. Väkivaltarikollisuushan on nuorten laji.
 
Mikä sitten oikeasti aiheutti ensin henkirikosten määrän räjähdysmäisen nousun ja sitten romahdusmaisen laskun?
 
Varminta on kai sanoa, että kukaan ei vielä tiedä varmasti. (HäSa)

Asiasanat