Uutiset

Aika hyvä pääministeriksi

Matti on työnsä tehnyt, Matti saa mennä.

Keskustapuolue valitsee tänään uuden puheenjohtajan, josta tulee myös pääministeri.

Matti Vanhanen poistuu takaovesta ilman suurta suitsutusta ja seuraajien ylistystä. Pikemminkin neljän puheenjohtajaehdokkaan lausunnot ovat olleet tyrmääviä.

He puhuvat peräkkäin hävityistä vaaleista, alati laskevista kannatuslukemista ja niputtavat arvionsa yhteen: Vanhanen epäonnistui puheenjohtajana melko täydellisesti.

Tylyä kuultavaa. Arvioissa näkyy halu tehdä pesäeroa menneeseen. Arvostelemalla ankaralla asteikolla Vanhasta halutaan korostaa muutosta, joka toteutuu jokaisen kandidaatin mielestä vain, jos hänet valitaan.

Vanhasen tapauksessa toistuu vähän sama kuin puoluesihteeri Jarmo Korhosessa. Pakko haukkua, ettei kukaan epäilisi menneen hyväksymisestä.

Matti Vanhanen hoiti vaativaa kaksoisvirkaa seitsemän vuotta. Tuskin hän nyt niin huono puheenjohtaja oli kuin seuraajakandidaatit antavat ymmärtää katsotaan asiaa mistä vinkkelistä tahansa.

Viime eduskuntavaalien torjuntavoitto eli maan suurimpana puolueena pysyminen ja pääministerin paikka olivat kohtalaisen hyviä suorituksia.

Pääministerinä Vanhanen kerää paljon enemmän plussia kuin miinuksia. Suuria virheitä ei tehtävän hoidossa tullut, ja hallitus on Vanhasen johdolla kyennyt tekemään vaikeita päätöksiä.

Esimerkiksi elvytyspaketin onnistumista ei voi vähätellä kukaan. Sen avulla kotimarkkinoilla usko ostamiseen säilyi ja työttömyyden räjähdysmäinen kasvu estettiin.

Myös Kreikan tukipaketti kyettiin kasaamaan nopeasti opposition mölinöistä piittaamatta. Pakkoratkaisu, jossa hyvien vaihtoehtojen sijaan oli vain huono ja vähemmän huono.

Vanhasen ja sen myötä hänen hallituksensa päätöksentekokyky on säilynyt, vaikka ulkoparlamentaariset myrskyt ovat seuranneet toistaan. Ensin tuli puhuri hameväen suunnasta, sitten media löysi pohjattoman kohusammon Kehittyvien maakuntien Suomesta.

Merisalosta ja Novasta tuli poliittisen kielemme pahimmat kirosanat.

Itse viranhoitoon kuulumattomat asiat ovat ryvettäneet Vanhasen. Ongelma hänen kohdallaan on sama kuin poliitikkojen yleensä. Heitä ei arvioida tehtävien hoitamisen kautta, vaan kokonaisuuden. Ja yhä enemmän tässä kokonaisuudessa merkitsee julkikuva, imago.

Tosikko, raivoraitis ja muistinsa tarkoitushakuisesti pätkittäin menettävä mies, joka nosti kansakunnan tietoisuuteen sahateollisuutemme innovaation: tuppeen sahatun laudan.

Imagokolhuja ei vähentänyt edes Ylen lahjusväitteistä otettu niskalenkki.

Väärä ote huusi yleisö, ja mediassa alkoi analysointi siitä, miten Vanhanen käyttäytyy ylimielisesti ja tunteettomasti. Vahvuus oli yhtäkkiä suuri heikkous, ja sattumapääministerin harmauskin osoittautui kovaksi tefloniksi.

Päivän lehti

25.11.2020

Fingerpori

comic