Uutiset

Aika on nyt hallituksen sote-uudistuksen pahin vihollinen – laajaa valinnanvapautta olisi odotettava vuosia

Sote-uudistukseen liittyy yhä monia perustuslaillisia ongelmia. Perustuslakivaliokunta nostaa perjantaisessa lausunnossaan keskeisimmiksi pulmiksi maakuntien rahoituksen sekä valinnanvapauden aikataulun. Perustuslakivaliokunta katsoo erityisesti sen perään, että suomalaisilla olisi yhdenvertainen pääsy palveluihin.

– Voimaantuloaikataulu on edelleen liian tiukka ja se voi johtaa hallitsemattomiin riskeihin jopa potilasturvallisuuden kannalta. Uudistusta on vaiheistettava palveluittain ja alueittain. Siirtymäkautta on myös olennaisesti pidennettävä, valiokunnan yksimielisessä lausunnossa sanotaan.

– Puhutaan useista vuosista, valiokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) kertoi tiedotustilaisuudessa.

Lakiluonnoksen mukaan asiakkaan mahdollisuus valita sosiaali- ja terveyspalvelujaan laajenisi vaiheittain vuosina 2020–2022, mutta nyt nämä vuosiluvut muuttuvat suuremmiksi. Esimerkiksi hammashoidossa vaiheistus on ollut vuoteen 2022 saakka.

Reilu vuosi sitten voimaantuloa haviteltiin vielä vuodeksi 2019, mutta nyt vain maakuntavaalit yritetään saada alkuvuoteen 2019.

Aikataulua voi mutkistaa lisäksi se, että perustuslakivaliokunta edellyttää, että sote-järjestelmän suhdetta EU:n valtiontukisääntelyyn tutkitaan vielä. Riskinä on, että EU toteaa valinnanvapauden olevan sen sääntöjen vastaista esimerkiksi kilpailua vääristävänä.

– Valinnanvapausjärjestelmää ei ole syytä ottaa käyttöön ennen kuin on varmistuttu sen suhteesta EU:n valtiontukisääntelyyn, esimerkiksi niin, että valtioneuvosto notifioi järjestelmän EU:n komissiolle, perustuslakivaliokunta lausui.

Puheenjohtaja Lapintie sanoi, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan on oltava jatkovalmistelussa varma siitä, ettei EU-ongelmia tule. Varmuuden saaminen voi kuitenkin olla vaikeata. Eduskunnassa on arvioitu, että EU:n linjan täydellisen varmuuden selviämiseen voisi niin ikään kulua paljon aikaa.

Rahoituksen osalta perustuslakivaliokunta sanoo, että rahoituslakia olisi muutettava siten, että riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut turvataan myös poikkeustilanteissa.

– Myös muuttuvissa markkinatilanteissa, Lapintie sanoi.

Rahoituksen osalta tämä tarkoittaisi sitä, että valtion olisi annettava enemmän rahaa maakunnille. Tiukkaa talouslinjaa pitävälle kokoomukselle sana ”riittävä” tarkoittanee erilaista summaa kuin esimerkiksi vasemmisto-oppositiolle.

Aikaa voi kulua paljon myös suomalaisten tietosuojasta huolehtimiseen, koska uudistus edellyttää erilaisia henkilörekisterejä. Perustuslakivaliokunta pitää toistaiseksi tehtyä tietosuojasääntelyä osittain puutteellisena.

Vaalit tulossa

Hallituksen kannalta olisi helpompaa, jos sillä olisi vielä useita vuosia kauttaan jäljellä. Näin ei kuitenkaan ole, koska keväällä 2019 käydään viimeistään eduskuntavaalit. Vaalien pohjalta muodostettava uusi hallitus voi tehdä suuria muutoksia sote-uudistukseen, kun nykyhallituksen uudistuksen toteutus on menemässä käytäntöön vasta reilusti 2020-luvun puolella.

Aikataulun venyminen ei olisi ongelma, jos nykymallilla olisi laajaa poliittista kannatusta. Sitä ei kuitenkaan ole. Sekä keskustan vaalima maakuntamalli että kokoomuslainen valinnanvapaus ovat olleet muiden puolueiden ryöpytettävänä jo pitkään.

Kokoomuksen ja keskustan pitäisi menestyä vaaleissa ja päästä uudestaan hallitukseen varmistaakseen nykyisen työnsä jatkumisen.

Mitä seuraavaksi?

Sote-uudistuksen jatkovalmistelun painopiste on seuraavaksi eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalla. Sen tehtävänä on valmistella tarvittavat muutokset sote-uudistuksen lakipakettiin perustuslakivaliokunnan nyt antamien askelmerkkien pohjalta.

– Tässä on erittäin mittavia muutoksia, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) kuvaili perjantaina.

Pystyykö eduskunta tekemään kaikki perustuslakivaliokunnan vaatimat muutokset siten, että uudistus voi edetä? Se riippui ainakin perjantaina siitä, keneltä kysyi.

Hallituspuolueilla oli uskoa, mutta oppositiolla ei.

– Tässä on rakenteellinen pohja olemassa. Uudistus on toteuttamiskelpoinen, keskustalainen perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Tapani Tölli sanoi.

– Viimeistään nyt on tunnustettava, ettei tämä malli voi toimia. Hallituksen on vihdoin laitettava kansalaisten perusoikeudet yritysten bisnesmahdollisuuksien ja puoluepoliittisten valtapelien edelle, sanoi puolestaan Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.