Uutiset

Äiti etsi turhaan lapsiaan

Antoiko Herodes todella tappaa nuo pienet pojat? Näin kysyttiin ennen joulua televisiossa.

Tätä kirjoittaessani kaksi suomalaisen äidin poikaa ovat matkalla Amerikkaan.

Tunnustan, että olen joskus pitänyt amerikkalaisia ratkaisuja pinnallisina. Äsken edesmennyt Pariisissa syntynyt ja Yhdysvalloissa koulutettu kuulun juutalaisen kirjailijan Anne Friedin poika, Risto Fried oli opettajani. Uskalsin hänellekin tokaista: ”Kuulosti amerikkalaiselta”. Hän oli juuri ilmaissut mieleenjohtumiaan erään persoonallisuustestin kuvan kohdalla.

Jatkoin vielä, että valistunut suomalainen näkee toisin. Sinänsä arvostan tuonkin opettajani, psykoanalyytikon ja terapiaprofessorin laajoja tietoja psykologian alalta.

Nyt olen järkyttynyt.

Professori Terttu Arajärvessä olen arvostanut muutakin kuin hänen viehättävyyttään. Hänkin ilmaisi julkisestikin, että Amerikkaan tuomittujen poikien mielipidettä tulisi ehdottomasti kuulla. Korkeimpia päätöksiä tehneet oikeusoppineemme eivät näin menetelleet.

Me vähemmän nimekkäät asiantuntijat tiedämme, että vanhemmat ihmiset ovat useammin häiriintyneitä kuin lapset. Kuitenkin juuri Terttu Arajärvi sanoi huolestuneena, kuinka lasten psykoosit ovat enteellisesti lisääntyneet viestien kammottavaksi käyvästä ilmapiiristä, jota lapset saavat hengittää. Sairain perheessä pysyy yleensä oireilematta.

Meidät toisen maailmansodan jälkeen syntyneet kasvatti sukupolvi, jonka näyttää olevan lähes mahdotonta tunnustaa tehneensä täysin pimeitäkin ratkaisuja. Ruotsin maallakin on vasta hiljattain julkaistu teos, joka valottaa, mitä heidän tekopyhä ja lähes eurooppalaisten intiaanien kullan viinaan ja aseisiin vaihtamiseen verrattava puolueettomuutensa todellisuudessa oli. Hehän myivät Kiirunankin malmin natsien tarkoituksiin vaurastuen näin likaisella tavalla.

Hätkähdin kerran ennen tenttikirjan väitettä: ”Jokainen sukupolvi salaa jotakin seuraavalta”. Miksi? Siksikö tämä jätetään kertomatta, ettei itse vaikuttaisi inhimilliseltä ihmiseltä?

Joulun sanomaankin sopii tämä psykodynaamisen koulukunnan rohkea väite: ”Meissä olevassa lapsessa on pyyteettömän rakkauden mahdollisuudet”.

Toivon, että Rogersin poikien ja heidän äitinsä elämässä voisi toteutua jo Ison kirjan Salomon viisaassa tuomiossakin valoon tuotu elämän ihme: ”Ei ole sellaista valtamerta, jonka ylitse rakkaus ei tavoittaisi ilona, voimana ja yhteisyytenä”. Rakastavalle riittää, että hän tai he ovat – jopa, että he olivat.

Martti Salovaara

Hämeenlinna

Päivän lehti

3.12.2020

Fingerpori

comic