Uutiset

Äitimaan käytävässä vastaan tulee... karhu... Voimaeläinmatka

Rento asento maaten tai istuen. Silmät raskaina kiinni.

– Mitä tahansa tapahtuu, on hyvä tai oikein. Vastaan saattaa tulla sata tai ei yhtään eläintä, sanoo ekopsykologi Riitta Wahlström ja hakee Lapissa tekemästään rummusta tasaista rytmiä.

Olemme aloittaneet ensimmäisen voimaeläinmatkan. Ohjeeksi on annettu livahtaa jostakin kolosta maankuoren alaiseen käytävään ja odotella, tulisiko eläimiä vastaan.

Kaappaan kaveriksi turvallisen karhun, jonka kanssa uskallan kohdata lohikäärmeen, rotat ja häkkiin suljetun kanarialinnun. Rummutus jatkuu ja uni alkaa hiipiä liki. Kunnes kuuluu: nyt hyvästelemme eläimet ja sanomme heille kiitos. Pam, pam, pam.

Viisitoistahenkinen ryhmä, pääosin naisia, venyttelee patjoillaan ja alkaa listata matkalla tapaamiaan eläimiä. Yleisimpien kärkeen mahtuvat karhu, susi, kettu ja mitä moninaisimmat linnut.

– Eläimet kertovat meille paljon. Ei kuitenkaan mennä vielä niiden merkityksiin, sillä ne saattavat kolahtaa kovaakin, sanoo Wahlström.

Saman tien toinen matka

Voimaeläinkurssin toinen vetäjä, ympäristöhistorioitsija Sirpa Rautiainen tarttuu nyt puolestaan rumpuun. Toista matkaa tahdittaa hitaampi ja hiljaisempi rummutus.

Kivisiin onkaloihin kyllästyneenä päätän hypätä kaivoon ja sitä kautta pääsen turkooseihin vesiin. Delfiinin kanssa voltit ovat villejä, ja nousemme rinta rinnan runsaan lohiparven kanssa ylös auringon säteissä kimaltelevaa koskea.

Värien ja liikkeen ilottelu alkaa kuitenkin vähin erin tympiä, ja päälle iskee kapinamieli. Eläimistä viis, nyt täytyy päästä punajuurien seuraan.

Tältä pidemmältä, kymmenisen minuuttia kestäneeltä kakkosmatkalta kanssakulkijat tuovat tuliaisiksi ensimmäistä villimpiä tarinoita. Myyrä nuotiolla, keskustelu valkoisen suden kanssa, metamorfoosi linnusta jänikseksi.

– Ajalla on väliä. Tässä maailmassa ei ole olemassa minuutteja, sanoo Wahlström.

Joku valittelee orastavaa päänsärkyä. Toisella hypnoottinen rumpu otti sydänalaan.

Kotka ja kotkan selitys

On aika purkaa eri eläimiin liittyvää symboliikkaa.

– Karhua on suomalaisessa kulttuurissa kunnioitettu niin paljon, ettei sitä ole tohdittu kutsua oikealla nimellä. Sille on keksitty parikymmentä muuta nimeä kuten otto, ohto ja nokipoika, kertoo Wahlström.

Rautiainen lukee pienestä kirjasesta, kuinka karhu on vahva, mutta sovinnollinen. Piintynyt omiin kaavoihinsa, mutta sillä on ajan tuomaa viisautta. Talviunen saa tulkita kokemusten sulatteluksi.

Kotkalla on yhteys jumaltasoihin ja se symboloi henkisyyttä. Kettu tietää, ettei kaikki ole sitä miltä näyttää. Jos pelkäät käärmettä, on sinulla vielä paljon opittavaa itsestäsi.

Jos pelkäät hevosta, pelkäät vapautta, sillä hevonen tarvitsee tilaa ympärilleen. Valkoiset eläimet kertovat muutoksen ajasta. Jos voimaeläimesi on haukka, on tunne-elämäsi voimakasta.

Puhetta uhanalaisten puolesta

Aika ajoin Rautiainen innostuu puhumaan poikkeuksellisen kaltoin kohdelluista eläinlajeista kuten susista ja lohista.

-!Nyky-yhteiskunta on tehnyt sudesta suuren syntipukin. Evolle ja Tammelan ylänköalueelle tulee oletettavasti kymmenen vuoden sisällä susilaumoja, mutta niitä ei tarvitse pelätä, sillä laumassa ne eivät ole ihmiselle vaaraksi.

– Lohi taas on arvokas kala, taloudellisestikin. Nyt vesivoimaloita ollaan purkamassa, jotta lohille löytyisi jälleen reittejä.

Voimaeläinmatkan oppaat suhtautuvat asiaansa vakavasti, mutteivät tosikkomaisesti. Kun Wahlström alkaa lukea intiaanisatua maailman luomisesta, livahtaa Rautiainen näyttämään sähköpostissa äskettäin saamaansa kirjettä.

Siinä suomalaisille poliitikoille on etsitty omat voimaeläimet. Paavo Lipposella se on jääkarhu, Matti Vanhasella jäniskoira, Mauri Pekkarisella näätä, Suvi-Anne Siimeksellä harakka ja Jyrki Kataisella pingviini. (HäSa)

– Yhdistelmä mielen eheyttämistä, virkistymistä ja perinnettä.

– Matkalla haetaan mahdollisesti kadonnutta yhteyttä luontoon ja kysytään, mitä jonkin eläimen kohtaaminen tarkoittaa itselle.

– Eläinten kautta peilataan omaa itseä ja hahmotetaan omaa asemaa luonnossa.

– Kurssilla kiinnitetään huomiota myös eläinkunnan uhanalaisiin lajeihin.

– Ympäristö- ja luontokasvattajat Sirpa Rautiainen ja Riitta Wahlström ovat pitäneet Hämeenlinnassa nyt 3 voimaeläinkurssia.

– Idea voimaeläinmatkasta perustuu suomalais-ugrilaiseen klaanikulttuuriperintöön, mutta on vetäjien kurssiksi kehittämä ja mahdollisesti Suomessa ainutlaatuinen.

– 2,5 tuntia kestäneen kurssi-illan hinta oli 10 euroa.