fbpx
Uutiset

Aito yhteistyö syntyy vain tarpeesta

Vuonna 2003 valittu Hämeenlinnan seudun valtuuskunta päätti työrupeamansa torstaina. Kevään mittaan aloittaa työnsä uusi valtuuskunta.

Hämeenlinnan seudun kunnat ovat viime viikkoina linjanneet suhdettaan seutuyhteistyöhön. Kuntakäsittelyssä oleva seutusopimus ulottuu vuoteen 2012 saakka ja se korvaa tänä vuonna päättyvän sopimuksen.

Kunnanhallituksilta kerätty palaute kertoo, että yhteistyötä halutaan jatkaa ja myös syventää. Merkillepantavaa on kuitenkin se, että jokainen lausunto sisältää maininnan siitä, ettei kaikissa yhteishankkeissa ole välttämätöntä olla mukana. Kunnat korostavat itsenäistä rooliaan, mutta eivät sulje ovia yhteistyöltä.

Eniten lopettavaa seutuvaltuustoa puhutti sosiaali- ja terveystoimen rakenteen uudistaminen. Tavoittena on liittää nykyiset kolme terveyskeskuskuntayhtymää yhdeksi seudulliseksi toimijaksi. Uutta nykyiseen verrattuna on se, että kuntien rooli palveluiden tilaajana korostuu. Ne päättäisivät itse, mitä kuntalaisilleen tarjoavat. Toki ne myös maksavat tilaamansa palvelut.

Yli 15 000 asukkaan Janakkala ei muiden kuntien tavoin lämmennyt sateenvarjo-malliksi kutsutusta palvelurakenteesta. Muista poiketen Janakkalassa on jo vuosia sitten yhdistetty perusturvapalvelut ja terveydenhuolto yhdeksi kokonaisuudeksi. Kunnassa ollaan tyytyväisiä nykyiseen toimintatapaan ja suhtautuminen yhteistyöhön on ilmeisesti juuri siksi naapureita kriittisempää.

Hämeenlinnan seudun kunnilla on kuluva vuosi aikaa miettiä ja sopia, kuinka yhteistyötä jatketaan. Kokemukset menneeltä kaudelta ovat kaksijakoisia. Muun muassa yhteinen kansalaisopisto, seudullinen vesiyhtiö, elinkeinoyhteistyö ja seudullinen taloushallinto ovat rohkaisevia esimerkkejä onnistuneesta, kuntarajat ylittävästä yhteistyöstä. Kirjastojen ja teknisen toimen seutuistaminen puolestaan karahti kiville, niistä ei löytynyt yhteistyön ainespuita.

Seutuyhteistyö perustuu vapaaehtoisuuteen. Toistaiseksi siihen ei ole pakkoa. Tämä pitää muistaa myös uusia hankkeita suunniteltaessa. Lähtökohtana pitää vastakin olla kunnallinen itsehallinto; määräysvalta on ja pysyy kuntien päättävillä elimillä.

Suomessa vallitsee yksituumainen käsitys siitä, että nykyinen kuntarakenne on tullut tiensä päähän. Viesti on luettavissa hyvin suoraan niin valtiovallan kuin kuntaliitonkin linjauksista. Toistaiseksi pakkoliitoksiin ei ole ryhdytty, vaan on rohkaistu muihin ratkaisuihin. Mikäli kunnat eivät vapaaehtoisesti kykene puristamaan lisää tehokkuutta palveluihinsa, edessä saattaa jo lähivuosina olla varsin kovakourainen rakenneuudistus.

Toistaiseksi kunnat voivat itse päättää yhteistyöstään eikä ratkaisuja tehdä toisaalla. On päättäjien viisautta lukea Hämeenlinnan seudullakin ajan merkit oikein. Kiristyvässä taloustilanteessa on syytä paneutua tosissaan yhteistyön syventämiseen.

Parhaimmillaan sujuva yhteistyö varmistaa palvelujen laadun ja saatavuuden kohtuuhintaisina.

Menot