Kolumnit Uutiset

Ajokortti vastuulliseen vanhemmuuteen

Kuntien sosiaalitädit siunailevat ja kamreerit kiroilevat huostaanotettujen lasten kasvavaa joukkoa. Jo yli 17 000 suomalaista lasta varttuu sijaiskodeissa, erossa vanhemmistaan ja usein myös sisaruksistaan ja läheisistään.

Sadoissa seminaareissa ja symposiumeissa on surtu heidän oloaan ja pähkitty perimmäisiä syitä onnettomaan tilanteeseen. Sukkelimmat selittävät nyt maksettavan 1990-luvun laman jälkilaskua. Syvimmälle sukeltaneiden mielestä yhteiskunta oireilee yhä veteraanisukupolvia koetelleista sotavuosista.

Näiden aivoitusten rinnalla viljellään kesyltä tuntuvia viittauksia vapaaseen kasvatukseen, liberaaliin alkoholipolitiikkaan, alati kiristyvään kilpailuun, epätasaiseen tulonjakoon, osattomuuden kasautumiseen, köyhyyteen, mutkaisiin ihmissuhteisiin ja yleiseen vastuuttomuuteen.

Seli-seli. Asioista ei puhuta niiden oikeilla nimillä, koska se on julmaa ja leimaavaa. Ääneen sanomaton tosiasia kuitenkin on, että aivan kaikista ihmisistä ei valitettavasti ole vanhemmiksi. Heidän ei pitäisi hankkia ollenkaan lapsia.

Luonto ajaa kyllä tikanpojan puuhun, mutta siihen, että kaikkien tikkojen poikaset selviäisivät kolosta omille siivilleen, sekään ei pysty.

Laajasydämiset sosiaalitädit ja heidän jalanjäljissään koko yhteiskunta yrittävät hoitaa ongelmien seurauksia ja pitää edes jonkinlaista huolta hulttioitten vanhempien lapsista. Rahaa palaa miljoonin ja vaikka palaakin, sekään ei pelasta jokaisen pienestä pitäen sivuraiteelle tipautetun poloisen elämää. Sijaiskoti on varmasti parempi kuin se päihdehuuruinen ja väkivaltainen huusholli, josta viranomaiset ovat lapsen hakeneet, mutta ei se hyviä ja vakaita kotioloja voita.

Ongelma ei ratkea sosiaalitoimen virkoja lisäämällä ja psykiatreja palkkaamalla, vaan avainsana on koulutus. Heikkosaantoinenkin oppii, kun oikein yritetään ja rohkaistaan.

Suomessa ei oikeastaan mitenkään kouluteta vanhemmuuteen, ei kodeissa, saati koulussa. Seksistä opetetaan perusasiat ja avara maailma valistaa yksityiskohdista. Hyvin helposti ryhdytään kotileikkeihin oikeasti, mutta asenteella, että jos ei suju, lähdetään lätkimään ja perustetaan uusi koti ja hankitaan lisää sijoitettavia lapsia.

Peruskoulu, ota koppi! Teknisen suorituksen rinnalla olisi ihan viisasta opastaa nuorisoa, mitä parisuhteen ja perheen perustamiseen oikeasti kuuluu. Mitä merkitsevät huoltajuus ja vastuullinen vanhemmuus?

Suomessa vaaditaan anniskelupassi lähikapakan kaljatapin jatkeelta ja hygieniapassi ruokalan perunateatterilaiselta. Rikkaruohon ruiskuttajankin on viiden vuoden välein istuttava kursseilla, joissa hänen myrkkyoppinsa päivitetään.

Lapsen vanhemmaksi sen sijaan voi ryhtyä ilman mitään perehdyttämistä saati tutkintoa. Jotta sosiaalitädin siunailu ja kamreerin kiroilu laantuisivat, opintie ja ajokortti vastuulliseen vanhemmuuteen olisivat kelpo tuuma.

Siinä säästyisi kosolti yhteiskunnan rahaa ja mikä tärkeintä, kasvaisi eheitä ja vastuullisia kansalaisia elämään hyvää elämää.