Uutiset

Akateemikko tutkii eläkkeelläkin

Palava into tutkimiseen ja uuden tiedon löytämiseen antaa vauhtia lääketieteen professorin, akateemikko Pirjo Mäkelän eläkepäiviin. Parhaillaan hän on mukana luomassa sopivaa rokotetta kehitysmaiden lapsille keuhkokuumetta vastaan.

Perjantaina 75 vuotta täyttävä lääketieteen professori haluaa tehdä kaikkensa kohentaakseen kehitysmaissa asuvien hyvinvointia.

-Jokaisella ihmisellä pitäisi olla oikeus hyvään terveyteen, hyvinvointiin, rauhaan ja turvallisuuteen. Ne liittyvät toisiinsa eli koko tämä kehä on ihmisen perusoikeutta, sanoo Mäkelä.

Keuhkokuumeeseen tepsivän rokotteen pikainen kehittäminen on tärkeää, koska tauti tappaa valtavasti lapsia kehitysmaissa. Rokote on jo olemassa, mutta nyt tiedetään vasta se, kuinka se tehoaa esimerkiksi suomalaisiin lapsiin.

Keuhkokuume on kehitysmaissa kuitenkin paljon kovempi tauti kuin länsimaissa, ja nykyinen rokote on varsin kallis.

Mäkelän koko ura on sujahtanut lääketieteen tutkimuksen parissa. Hän summaa, että vuodet ovat olleet varsin mielenkiintoista. Mäkelä on saanut useita arvostettuja palkintoja ja opiskellut ja työskennellyt Britanniassa ja Yhdysvalloissa.

Vuonna 2003 hän sai tieteenharjoittajan korkeimman tunnustuksen eli akateemikon arvonimen ensimmäisenä naisena Suomessa.

Naisen valitseminen akateemikoksi oli Mäkelän mielestä erityisen tärkeää, koska naistutkijat kohtaavat vaikeuksia urallaan. Nuoria tyttöjä pitäisi kuitenkin rohkaista tutkimustyöhön.

-Jos tytöllä on halua tutkimukseen niin kuin minulla oli, ei pidä antaa periksi. Tutkimus oli mielestäni niin mielenkiintoista ja jännää, että halusin olla mukana. Sitä pitää vain tehdä vaikeuksista huolimatta.

Lääketieteen opinnot Mäkelä aloitti 1950-luvun taitteessa Helsingissä. Kiinnostus luontoon syntyi jo lapsuusvuosina Hämeenlinnassa, mutta vasta yliopistossa avautui mahdollisuus tutkimukseen. Opinnot etenivät rivakasti, ja lääketieteen tohtoriksi Mäkelä väitteli vuonna 1961.

-Innostuin ja uppouduin tutkimukseen niin, että vapaa-aikakin kului tutkimustyössä.

Mäkelä niitti yhdessä tutkimusryhmänsä kanssa mainetta varsinkin lasten aivokalvontulehdusta ehkäisevän rokotteen kehittämisessä 1970-luvulla. Suomessa riehunut epidemia saatiin laantumaan, kun kaikki alle 21-vuotiaat rokotettiin tautia vastaan.

Vielä suurempi merkitys on ollut hib-rokotteella, jonka kehittämisessä Mäkelän työryhmä oli avainasemassa. Aikaisemmin tautiin sairastui noin 200 suomalaislasta vuosittain, mutta nykyään tauti on lähes hävinnyt. (STT)