Sota-alueille lähteneistä perheistä ja al-Holin pakolaisleirillä olevista suomalaislapsista on kaikista tehty sosiaaliviranomaisille lastensuojeluilmoitus.
Lastensuojeluilmoituksen tekemiseen riittää jo se, että alaikäinen lapsi on viety asumaan sota-alueelle.
– Lastensuojeluilmoitukset on tehty kaikista niistä suomalaislapsista, joiden tiedetään olevan näillä alueilla. Mikäli viranomaisilla on riittävästi tietoa kriisialueilla syntyneistä lapsista, myös heistä on tehty lastensuojeluilmoitus, sosiaali- ja terveysministeriön ylilääkäri Ritva Halila kertoo Lännen Medialle.
Viime viikolla ruotsalainen Dagens Nyheter -lehti uutisoi, että Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpo on tehnyt noin 70 lastensuojeluilmoitusta al-Holin leirillä olevista ruotsalaislapsista.
Suomessa lastensuojeluilmoituksia ovat tehneet Halilan mukaan viranomaiset, mutta myös sota-alueille elävien Suomessa asuvat lähiomaiset ovat olleet yhteydessä viranomaisiin.
Viranomaisilla tarkat tiedot lapsista
Suomalaisviranomaisilla on Halilan mukaan hyvin tarkat tiedot sota-alueilla olevista lapsista.
– Suomessa olevat lähiomaiset ovat olleet hyvinkin aktiivisesti yhteydessä viranomaisiin. He ovat kovasti huolissaan kriisialueilla olevista läheisistään. Osa on jopa tarjoutunut kustantamaan heidän paluumatkansa Suomeen.
Suomessa tehty lastensuojeluilmoitus ei juuri auta sota-alueilla tai al-Holin leirillä olevia lapsia, sillä lastensuojeluviranomaiset voivat toimia vain Suomessa.
– Viranomaiset voivat tehdä ulkoministeriöön virka-apupyyntöjä, ja konsulipalvelut tekevät työtä omalta osaltaan. Suomessa viranomaiset ovat voineet vain tehdä erilaisia selvityksiä ja valmistelutöitä näiden lasten tilanteesta, Halila sanoo.
Tieto palaavista lapsista saadaan Halilan mukaan mitä todennäköisimmin etukäteen.
Lasten edun kannalta on Halilan mukaan tärkeää, että lapsen avuntarve selvitetään heti.
– Aina on mahdollista, etteivät perheet halua apua, mutta lastensuojelulla on isot toimintavaltuudet, joiden avulla perheiden tilanteeseen voidaan puuttua.
– Näissä lasten tarinoissa on niin paljon hälytysmerkkejä ja lapsen kehitykseen ja turvallisuuteen vaikuttavia riskitekijöitä. Siksi perheitä seurataan ja heidät ohjataan tarvitsemiensa palveluiden piiriin, Halila toteaa.
Leiriltä ei ole palannut yhtään suomalaista
Al-Holin leiriltä ei tiettävästi ole palannut yhtään suomalaista. Leirillä on kymmenkunta suomalaisnaista sekä heidän kolmisenkymmentä lastaan.
Syyrian sota-alueilta on sen sijaan viime vuosien aikana palannut noin 20–30 ihmistä, joiden joukossa on myös lapsia.
Halila ei osaa sanoa, onko Suomessa tehty sota-alueelta palaavien lasten huostaanottoja.
Kriisialueelta palaavat ihmiset voivat olla myös riski yhteiskunnan turvallisuudelle, joten sosiaaliviranomaisten yksi tehtävä on suojella, etteivät sota-alueella olleet lapset radikalisoidu.
– Juuri tästä [perheiden radikalisoitumisesta] on keskusteltu paljon. On pohdittu sitä, miten me voimme tunnistaa ilmiön ja miten radikalisoitumisen ehkäisemiseen voidaan vaikuttaa, Halila kommentoi.
Kymmeniä suomalaislapsia
Al-Holin pakolaisleirillä on tiettävästi runsaat kymmenen suomalaista naista sekä heidän kolmisenkymmentä lastaan.
Suomen hallitus ei ole tehnyt päätöstä siitä, miten leirillä olevien suomalaisten tilanne ratkaistaan.
Leirillä olevilla suomalaisilla on kansalaisuutensa perusteella oikeus palata kotimaahansa, jos he niin haluavat.
Suomi ei aktiivisesti edistä heidän paluutaan.
Joidenkin oikeusoppineiden mukaan Suomen pitäisi turvata erityisesti alaikäisten lasten paluu takaisin Suomeen.
Sosiaaliviranomaiset eivät voi myöskään tehdä leirillä olevista alaikäisistä lapsista huostaanottopäätöksiä, sillä suomalaisviranomaisilla ei ole toimivaltaa Syyriassa.
Ulkomailla olevien lasten asioita hoidetaan yhteistyössä paikallisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa.
Al-Holin leiri sijaitsee Koillis-Syyriassa.
