Uutiset

al-Holin leirillä olevien suomalaisnaisten rikoksista vaikea saada luotettavaa näyttöä - muut maat saman ongelman edessä

al-Holin leiriltä aikanaan Suomeen palaavista poliisi tekee jokaisesta esiselvityksen, jonka perusteella arvioidaan syyllistymistä mahdollisiin rikoksiin. Kuva: AHMED MARDNLI
al-Holin leiriltä aikanaan Suomeen palaavista poliisi tekee jokaisesta esiselvityksen, jonka perusteella arvioidaan syyllistymistä mahdollisiin rikoksiin. Kuva: AHMED MARDNLI

Kun al-Holin leirillä Syyriassa olevia suomalaisia naisia ennemmin tai myöhemmin palaa Suomeen, heistä jokaisesta tehdään esiselvitys.

– Poliisi selvittää kaikkien suomalaisten aikuisten osalta, onko heitä kenties syytä epäillä rikoksesta tai rikoksista, kertoo sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen.

– Näissä tapauksissa kyseeseen saattavat tulla lähinnä sotarikokset tai terroristisessa tarkoituksessa tehdyt rikokset.

Tutkinta ja syyteprosessi poikkeaa normaalista

Koska mahdolliset rikokset on tehty ulkomailla, rikostutkinnallinen ja oikeudellinen prosessi poikkeaa jossain määrin normaalista.

– Jos henkilöä on esiselvityksen perusteella syytä epäillä ulkomailla tehdystä rikoksesta ja hänet voidaan asettaa syytteeseen Suomessa, esitutkinta alkaa vasta, kun valtakunnansyyttäjänvirasto antaa luvan, Tarja Mankkinen selittää.

– Se on se ero. Kun epäilty rikos on tapahtunut ulkomailla, tarvitaan valtakunnansyyttäjänviraston lupa.

Tämän jälkeen prosessi on normaali. Asia etenee oikeuteen, jos on edetäkseen.

Muut maat saman näyttöongelman edessä

Tässä tapauksessa ulkomaat tarkoittavat lähinnä Irakia tai Syyriaa. Mahdollisessa rikostutkinnassa se tietää hankaluuksia luotettavan oikeudellisen näytön saamisessa, sillä todisteet ovat siellä.

– Lisäksi lainsäädännössä on tapahtunut viime aikoina muutoksia. Joudutaan kysymään, mikä teko on milloinkin ollut rangaistavaa, muistuttaa Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen.

Hänen mielestään luotettavan näytön hankkiminen on epäillyissä rikostapauksissa todella hankalaa, ellei peräti mahdotonta.

Myös Tarja Mankkinen pitää oikeudessa kestävän näytön saamista ongelmallisena. Hän muistuttaa kuitenkin, että kansainvälinen viranomaisyhteistyö on kehittynyt.

– Sitä paitsi kaikki maat joutuvat miettimään näitä samoja asioita. Sitä kautta voimme saada yhteisiä menettelyjä ja käytäntöjä, Mankkinen arvelee.

Suomen itse ratkaistava, miten rikostutkinnassa toimitaan

Euroopan unionin foorumeilla Suomen ja muiden jäsenvaltioiden edustajat ovat käyneet aiheesta lähinnä epävirallisia keskusteluja.

– Tämä on kansallisesti ratkaistava ja päätettävä asia. EU:lla ei ole tässä asiassa toimivaltaa, Tarja Mankkinen muistuttaa.

– Normaalia keskustelua ja kokemusten vaihtoa on kuitenkin harjoitettu.

Päivän lehti

20.10.2020

Fingerpori

comic