Uutiset

Alaikäinen voi päätyä lomalla naimisiin

Koulujen lomat ovat useimmille lapsille ja nuorille mukavaa aikaa, mutta joitain nuoria lomalle lähteminen voi pelottaa. Maahanmuuttajataustaisen tytön lomamatka perheen kotimaahan voi johtaa avioliittoon vastoin nuoren tahtoa.
 
– Ilmiö on olemassa Suomessakin, ja viimeisen vuoden aikana meille on tullut useita yhteydenottoja tilanteista, joissa nuoria naisia uhkaa pakkoavioliitto, kertoo Ihmisoikeusliiton projektipäällikkö Johanna Latvala.
 
– Suomessa syntyneen ja kasvaneen nuoren käsitykset tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista voivat olla erilaiset kuin hänen vanhemmillaan.
 
Riski joutua pakkoavioliittoon kasvaa, jos nuoren käytös ei jostain syystä vastaa vanhempien toiveita ja odotuksia. Esimerkiksi sopimattomaksi katsottu seurustelu voi laukaista tilanteen.
 
Suomessa periaatteena on, että naimisiin mennään vasta täysi-ikäisenä.
 
– Ulkomailla tämä ei aina päde. Joutuessaan avioliittoon tytöt ovat usein lähellä täysi-ikäisyyttä, ja kun asia tulee tietoon Suomessa, he ovat usein ehtineet täyttää 18 vuotta.
 
Suomessa pakkoavioliittoja ei ole kriminalisoitu, kuten esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa. Kun avioliiton mitätöintimahdollisuutta ei ole, käytännössä ainoa keino avioliiton päättämiseksi on avioero.
 
– Avioero on monissa kulttuureissa erittäin leimaava. Yritämme vaikuttaa siihen, että pakkoavioliitot tulisivat rikoksiksi Suomenkin laissa.
 
Tämän mahdollistaisi naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen Istanbulin sopimus, jonka Suomi on allekirjoittanut toukokuussa 2011. Sopimus tulee Suomessa voimaan elokuussa.
Pakkoavioliiton uhka ei liity vain tiettyihin maihin, mutta tiedossa olevissa tapauksissa perheiden taustat ovat useimmiten Etelä-Aasian ja Lähi-idän maissa.
 
Opettajat ja muut kouluissa työskentelevät ovat avainasemassa uhan tunnistamisessa.
 
– Pakkoavioliittoihin pitäisi kyetä puuttumaan ennalta. Asia mutkistuu, jos tilanne huomataan vasta silloin, kun nuori ei syksyllä palaakaan kesälomalta kouluun, Johanna Latvala huomauttaa.
 
Aikuiset voivat nähdä uhan merkkejä, jos he osaavat niitä katsoa.
 
– Oppilaalla on paljon poissaoloja ja loma-anomuksia kouluaikana, nuoren käytös muuttuu ja arvosanat laskevat. Hän saattaa kihlautua yllättäen, Latvala kuvailee.
 
Uhan merkki voi olla sekin, että perheen kontrolli ulottuu vapaa-ajan lisäksi myös kouluun. Perheenjäsenet saattavat esimerkiksi olla läsnä koulumatkoilla tai jopa välitunnilla.
 
– Jos opettaja epäilee, että oppilasta uhkaa pakkoavioliitto, opettajalla on velvollisuus puuttua asiaan. Nuoren kanssa kannattaa jutella luottamuksellisesti. Opettaja voi tarjota tukea, ohjata nuorta avun piiriin ja kertoa tämän oikeuksista. Alaikäisestä voi tehdä myös lastensuojeluilmoituksen.
 
– Myös seksuaalivähemmistöihin kuuluvia poikia voidaan painostaa tai pakottaa naimisiin, Latvala kertoo.
 
Nuoren on usein vaikea kertoa asiasta, ja hän voi pelätä puhumisen johtavan ikävyyksiin.
 
– Nuoren voi olla vaikea esittää todisteita epäilyksilleen, eikä hän tunne voivansa kieltäytyä lähtemästä lomamatkalle muun perheen kanssa, sanoo Latvala.
 
Jos oppilas on lähdössä matkalle, opettaja voi muistuttaa häntä ottamaan mukaansa passin kopion ja kohdemaassa olevan Suomen suurlähetystön puhelinnumeron.
 
– Nuorta voi kehottaa pitämään matkapuhelin mukanaan. Lisäksi nuori voi sopia jonkun luotettavan henkilön kanssa, että jos hän ei palaa sovitusti Suomeen, luottohenkilö ottaa yhteyttä viranomaisiin.
 
Johanna Latvala sanoo, että muutkin nuoret voivat puuttua kaverin tilanteeseen. Hyvä tapa on kertoa, että Suomessa nuoret saavat itse päättää tulevaisuudestaan eikä ketään saa painostaa naimisiin.
 
– Kaverin vanhempien kanssa ei kannata keskustella, sillä se voi pahentaa tilannetta. 
 
Ulkomaille lähtevä nuori ei välttämättä tiedä, mihin on matkalla. Määränpää ja matkan tarkoitus voi selvitä vasta perillä.
 
Kaapatut lapset ry saa yhä enemmän yhteydenottoja huolestuneilta äideiltä, jotka epäilevät puolisonsa vievän teini-ikäisen tyttärensä kotimaahansa avioliittotarkoituksessa.
 
– Pariskunta saattaa olla eronnut lapsen ollessa pieni, ja kun tyttö tulee teini-ikään, kaappauksen uhka aktivoituu. Lapsi on voinut kotona ihmetellä esimerkiksi sitä, miksi hänellä on ulkomailla sulhanen, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Tarja Räisänen.
 
Hän huomauttaa, että jos molemmat vanhemmat ovat maahanmuuttajia, kynnys kaappausilmoituksen tekemiseen on huomattavan korkealla. Teini-ikäisten kohdalla laissa on aukko.
 
– Haagin lapsikaappaussopimukseen määriteltiin vuonna 1980 yläikäraja. Jos lapsi on täyttänyt 16 vuotta, asiaa ei edes voida käsitellä lapsikaappauksena, Räisänen kertoo.
 
– Suomessa on onneksi laki, jonka mukaan 12 vuotta täyttänyttä lasta ei voi pakottaa fyysisesti tapaamaan vanhempaansa. Tämä torjuu pakkoavioliiton uhkaa.
 
Ensimmäisiin pakkoavioliittotapauksiin törmättiin Suomessa 1990- ja 2000-luvun taitteessa. Pakkoavioliittoja ei silti ole meillä tutkittu, eikä poliisikaan tilastoi tapauksia.
 
– Valtaosa suomalaisista ei luultavasti ymmärrä, millaisesta asiasta on kyse, Ihmisoikeusliiton Johanna Latvala kertoo.
 
Viime aikoina viranomaiset ovat kuitenkin alkaneet havahtua. Ihmisoikeusliitto on saanut eri ministeriöiltä rahoitusta pakkoavioliittojen ja muiden kunniaväkivallan muotojen tutkimiseksi.
 
– Noin puolentoista vuoden kuluttua tiedämme jo paljon enemmän, Latvala sanoo.
 
Hänen mukaansa pakkoavioliiton kriminalisointi ei välttämättä takaa apua. 
 
Olennaista on se, mitä laista seuraa ja millaisia käytäntöjä ongelmatilanteissa noudatetaan.
 
Muissa maissa asiasta on jo kokemuksia. Esimerkiksi Britanniassa säädettiin vuonna 2007 Forced Marriage Act pakkoavioliittojen uhrien tueksi. Passi voidaan evätä, jos epäillään, että uhria ollaan viemässä pois maasta vastoin tahtoaan.
 
Nuoria tyttöjä kehotetaan piilottamaan vaatteisiinsa metallilusikka, joka hälyttää lentokentän turvatarkastuksessa. 
 
Sen jälkeen uhri voi kertoa tilanteestaan ja hänet voidaan kuljettaa turvaan huomaamattomasti.

Asiasanat

Päivän lehti

1.12.2020

Fingerpori

comic