Uutiset

Älkää meitä siivotko!

Alhaisimman hanttihomman maine istuu siivoustyössä tiukasti. Siivousta pidetään työnä, jota kukaan ei oikeasti haluaisi tehdä. Kaikki osaavat siivota, joten erityistaitoja ei vaadita. Siivous on tylsää puunausta ja moppaamista.

Tyystin erilaisen kuvan ammatista saa tutkimalla puhdistusala.fi-portaalin keskustelupalstaa. Selvästi ammattitaitoiset ja -ylpeät siivoojat vaihtavat palstalla tietoja ja kokemuksia alastaan. Kaikkiko osaavat siivota? Sitten kaikki varmasti tietävät, mitä ovat desinfiointiaineiden ppm-arvot ja miten linolilattioita hoidetaan.

Ankeusmyyttikin romahtaa, kun työstään pitävät kommentoivat.

– Olen minäkin saanut selitellä, että oikeasti tykkään työstäni ja tiedän että olen hyvä siinä, kirjoittaa nimimerkki MiuMau.

– Vihdoinkin olen löytänyt sen homman mitä oikeasti rakastan, hehkuttaa toinen.

Alaa ei arvosteta, mikä harmittaa ammattilaisia. Kun arvostus on nollissa, nuoret eivät hakeudu alalle. Ihmiset pitäisi saada ymmärtämään, kuinka paljon hyvin tehty siivous vaikuttaa terveyteen ja kiinteistöjen kuntoon.

Siivoojien pitäisi ryhtyä lakkoon, uhoavat rohkeimmat.

Sittenpähän näkisivät mitä tapahtuu.

Työttömyys pelottaa paperitehtaalla

Paperiliiton puheenjohtaja Jouko Ahonen on ilmoittanut liittonsa olevan pienipalkkaisen siivoojan asialla. Paperitehtaan siivoojat tienaavat lehtitietojen mukaan 30 000 euroa vuodessa, eikä heidän työpaikkojaan saa alistaa ulkoistamisuhan alle.

Paperitehdas vaikuttaa siivoojan unelmatyöpaikalta. Tervakoski Oy:llä siivoavia Arja Hyvöstä, 48, ja Raija Aaltosta, 53, ei silti paljon naurata. Epävarmuus on vaivannut siivoojia koko kevään. Mitä tehdä, jos tehtaan siivous kuitenkin ulkoistetaan?

– Tässä kylässä ei juuri ole siivoojille töitä. Liikenneyhteydet ovat huonot, ja ikääkin alkaa olla. Ei meitä ihan kädet ojossa mihinkään toivoteta tervetulleiksi, naiset summaavat.

Tervakosken tehtaalla on kymmenisen siivoojaa, jotka kaikki ovat keski-ikäisiä ja talossa monta vuotta olleita. Hyvönen on työskennellyt tehtaalla 16 vuotta, Aaltonenkin useita vuosia.

Siivoojat myöntävät Paperiliiton palkan hyväksi, joskaan ei ”miksikään huipuksi”. Työpaikan mainious ei kuitenkaan ilmene vain palkkapäivänä. Työ tuntuu mukavalta, vapaalta ja monipuoliselta. Tähän saakka se on myös vaikuttanut turvatulta.

Vaikka siivous ulkoistettaisiin, siivoojat saisivat todennäköisesti jatkaa samassa työssä. Ei ole kuitenkaan itsestään selvää, että siivoojat haluaisivat jatkaa. Aaltonen vannoo siinä tilanteessa vaihtavansa alaa, Hyvönen sanoo miettivänsä asiaa jos se tulee ajankohtaiseksi.

Aaltonen ja Hyvönen kutsuvat siivoojia lainsuojattomiksi, jotka ollaan aina ensimmäisten joukossa ulkoistamassa. Suojattomiin kuuluu silti muitakin ammattiryhmiä, kuten vartijat.

Yksityisellä kehnoimmat palkat

Siivoojilla on heikot tiedot toistensa palkoista. Se tiedetään, että yksityiset maksavat huonoiten ja Paperiliitto parhaiten.

Aiheesta on viritelty keskustelua myös siivoojien keskustelusivulla. Joillakin palkka jää 1200 euroon, mutta tehtyä tuntimäärää ei mainita. Onnekkaimmat tienaavat 2000 euroa. Palkassa on ikä- ja vuorotyölisiä.

Yksityiset yritykset maksavat PAM:n sopimussihteerin Risto Ahosen mukaan taulukkopalkkoja, mutta eivät juurikaan sen yli. Alimmassa luokassa tuntipalkka on alle seitsemän euroa.

Suomen Siivoustekninen liitto (SSTL) on puhtausalan neuvonta- ja koulutusjärjestö. Liiton hallituksen puheenjohtaja Riitta Huhtanen työskentelee itsekin siivoustyönohjaajana Kauhajoen kaupungilla.

Paperiliiton siivoojien palkat tulivat Huhtaselle uutena, mutta ei kateutta nostattavana tietona.

– Jos joku on saanut neuvoteltua hyvät edut, sillä selvä. Hyvä että jossain on saatu asiat kuntoon.

Huhtanen kantaa huolta kaikkien matalapalkka-alojen puolesta. Juhlapuheissa käytännön työn tekijää arvostetaan kovasti, mutta palkkapussia ei pelkkä kiitos lihota.

– Perustyö pitäisi saada siihen arvoon, joka sille kuuluu. Miksi juuri niillä aloilla on pienet palkat, jotka tuovat ihmisille hyvinvointia ja turvallisuutta? Miksi jokin it-ala on arvokkaampi kuin sairaanhoito?

Huono siivous tärvelee talot ja terveyden

Pienen palkan lisäksi siivoojia rassaa työsuhteiden turvattomuus. Yritykset ja kunnat ovat ulkoistaneet siivoustaan, mikä yleensä tietää siivoojalle vähintään etujen huononemista.

Työpaikka yksityisellä ei myöskään ole välttämättä vakaa. Riitta Huhtasen mukaan yksityiset yritykset elävät sopimuskausien pituisissa sykleissä. Aina kun sopimus tietyn kohteen siivoamisesta päättyy, työntekijän asemaa pitää miettiä.

Ulkopuolisen firman tekemä siivous ei ole aina niin laadukasta kuin talon omien työntekijöiden kädenjälki. Syy ei kuitenkaan ole Huhtasen mielestä tekijän vaan kitsaan teettäjän. Siistiä pitäisi olla, mutta sen pitäisi järjestyä harvoin tehtävällä siivouksella. Yhtälö on mahdoton.

– Puhtaudesta tinkiminen ei tuo pitkällä aikavälillä säästöä. Mitä enemmän siitä säästetään, sitä enemmän nousevat terveydenhuollon kustannukset, Huhtanen sanoo.

Sairaalabakteeri muistuttaa ajoittain hygienian ja siisteyden tärkeydestä. Myös allergiat ovat lisääntyneet. Puuttellinen keittiön siivous voi pahimmillaan aiheuttaa ruokamyrkytyksiä.

Huonosti tehty siivoustyö myös rapistuttaa kiinteistöt ennen aikojaan.

– Jos rakennetaan miljoonilla lasipalatseja, pitäisi olla varaa myös pitää niistä huolta.

Ammattitaitoisista tulee vielä pula

Riitta Huhtanen pitää puhtausalan suurimpana uhkana sitä, että ammattitaitoiset tekijät loppuvat. Puhtausammattilaisten keski-ikä lähenee viittäkymmentä, eikä alan koulutukseen varsinaisesti jonoteta. Palkkojen korotus lisäisi kiinnostusta, mutta viilattavaa on asenteissakin.

– Liittomme on pyrkinyt tekemään yhteistyötä esimerkiksi opinto-ohjaajien kanssa. Monesti hekin nimittäin sanovat puhtausalasta kiinnostuneille, että älä siihen ryhdy, kun päätä riittää muuhunkin.

Huhtasen mielestä ihmiset eivät tiedä, kuinka monipuolinen puhtausala on. Työssä on myös etenemismahdollisuuksia. Esimiestehtävien lisäksi voi ryhtyä vaikkapa edustajaksi.

Siivous on ammattilaistunut. Koulutus onkin tarpeen, jotta siivouskemia ja koneiden hallinta luonnistuu.

– Ammattitaitoinen siivooja ei ole mikään kokeileva kenttäkemisti, Huhtanen selventää.

Huhtasen mukaan monet pitävät siivoustyötä yksitoikkoisena siivouskärryjen työntelemisenä. On ikävää, jos se on ainoa alaa koskeva mielikuva.

– Puhtaanapito on palvelutyötä, jolla lisätään toisten viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Siivoojat ovat välillä oikeita ihmeiden tekijöitä. (HäSa)