Uutiset

Alkoholin käytön hyvät puolet?

Hämeen Sanomat 12.9.2005: ”Tutkimustulosten mukaan tautiriskiä vähentää yksi annos alkoholia päivässä. Jos annosten määrä kasvaa kahteen tai useampaan annokseen päivässä, tautiriski alkaa kasvaa.”

”Se väestöryhmä, jolla käyttö pysyy aisoissa on pieni.” (Jussi Huttunen)

Pieni tarina, mikä on koetusti totta:

Kaksi nuorta kohtaavat kosteissa opiskelijabileissä, alkavat seurustella ja menevät yhteen sekä avioituvat. Alkaa arki. Tulee lapsia ja käydään työssä. Elämän juhlistamiseen kuuluu enemmän tai vähemmän päihteitä.

Vastoinkäymisiäkin tulee ja kestääkseen parit ottavat vähän nautintoaineita. Siinä ovat ympärillä lapset. Pikkuhiljaa, salakavalasti, päihde alkaa ottaa otettaan vanhemmista yhä enemmän. Tarvitaan ”rentoutumista” yhä useammin.

Lapsia on kolme. Kyläkapakan piiriin lähtevät vanhemmat yhä useimmin ja vanhin lapsista jää vahtimaan pienempiä. Asia toistuu useasti.

Lapset jo itkien pyytävät vanhemmiltaan, että älkää juoko ja älkää lähtekö. He alkavat hävetä kotiaan ja kärsivät hiljaa sisällään vanhempien edesottamuksista. Ei voi tuoda enää kavereita, hävettää tämä elämä kotona. Lapset jopa pyörivät kyläkapakan ympärillä ja joskus käyvät pyytämässä vanhempiaan kotiin.

Ympäristön ihmiset huomaavat asian, surkuttelevat, mutta asiahan ei heille kuulu. Vanhempien juominen tulee jo melkein päivittäiseksi ja kotona riidellään paljon.

Joku ystävä jo huomauttaa asiasta. Vastaus on, ei meillä ole mitään ongelmaa, hoida vain omat asiasi ja äläkä puutu toisten asioihin. Yhtenä lauantaiyönä sitten tulee se hirveä asia esille.

Kello kolme aamuyöstä vanhin lapsista herää tarpeilleen, hän näkee retkiltään tulleen isän lattialla makaamassa ja kasvot ovat sinertävät, kuuluu vaikea hengitys. Tarmokkaana nuorena poika soittaa ambulanssin ja aloittaa elvytyksen. Ambulanssi tulee, miehet tekevät kaikkensa, loppu, ei voi enää mitään.

Ruumiinavaustuloksena todetaan alkoholimyrkytys, ei muuta, liikaa kerralla päihteitä ja seurauksena kuolema.

Alkoholismi on todettu myöskin sairaudeksi, itsensä kieltäväksi sairaudeksi. Olisi todella hienoa, kun voisimme panostaa tuohon ennaltaehkäisyyn enemmän, koska kun yksikin perheessä käyttää haitallisesti päihteitä, siinä kärsii todella monta ihmistä ympärillä ja ne kärsimykset ainakin viattomien lasten kohdalla tulisi ehkäistä, koska ne vaikuttavat niin kauaskantoisesti myöskin tulevaisuuteen ja kaikkien ympärillä olevien elämään kokonaisvaltaisesti.

Luokaamme Suomeen muoti-ilmiö päihteettömästä elämästä ja välittäkäämme läheisistämme oikeasti. ”Vain antamalla saa.”

Särkynyt saviruukku

Hausjärvi