Uutiset

Alkoholin kulutuksen syyt

Esko Helle esittää alkoholin kulutuksen kasvuun syypäiksi itsekkyyttä, kilpailuttamista, työttömyyttä ja pätkätöitä (HäSa 19.12.). Todellisuudessa ei ole olemassa mitään empiiristä näyttöä, että nuo syyt yhdessä tai erikseen aiheuttaisivat alkoholismia.

Alkoholin kulutus on syvästi riippuvainen kansallisesta perinteestä, kasvatuksesta ja yleensäkin koko kulttuurista – uskontoa unohtamatta. Elämä olisi helppoa, jos alkoholismi ja muutkin sairaudet voitaisiin parantaa hallituksen päätöksillä.

Suomessa ja naapurimaissa on tehty lukuisia kokeiluja ja säädöksiä alkoholin suhteen. Kieltolakiakin on yritetty Suomessa vuosina 1919-1932. Sen seurauksena viinan kulutus kuitenkin kasvoi, poliisi työllistyi ja pirtumafia kukoisti.

Neuvostoliitossa presidentti Mihail Gorbatshov päätti raitistaa kansansa 1980-luvulla. Täysi-ikäinen neuvostokansalainen sai ostaa kuukaudessa yhden pullon vodkaa. Mitä tästä seurasi? Ensimmäiseksi loppui sokeri kaupoista. Sitten lisääntyivät sukulaisvierailut mummujen, pappojen ja hoitolaitoksissa olevien toverien luona.

Neuvostoliitossa oli alkoholiongelma huolimatta täystyöllisyydestä. Paperitehtaissa oli hämäriä nurkkauksia, joissa isot viinahuuruiset porukat paransivat maailmaa ja sättivät USA:ta.

Boris Jeltsinin vallankumous muutti kaiken kuin taikaiskulla vuonna 1991. Se raitisti tehtaat ilman, että alkoholin suhteen annettiin ainuttakaan säädöstä. Nollatoleranssi astui voimaan, kun ihmiset joutuivat kilpailemaan työpaikoistaan ja tehtaittensa jatkumisesta. Palkanmaksu oli puolikin vuotta myöhässä, mutta tulevaisuuteen uskottiin, mentiin työpaikalle siisteinä ja selvin päin. Tänään tiedämme, että kilpailu vähentää alkoholin kulutusta.

Keski- ja Etelä-Euroopan katolisissa maissa kirkko on kotien tukena lasten ja nuorison kasvatuksessa. Ruotsi pitää jukuripäisesti kiinni alkoholin korkeista hinnoista. Tänään Ruotsin Systembolagetin kautta myydään alle puolet kaikesta maan alkoholikulutuksesta. Salapoltto ja salakuljetus jylläävät, kun hallitus on pannut pään pensaaseen.

Pitkässä juoksussa eurooppalainen tie on myös meidän tiemme alkoholin suhteen. On panostettava kasvatukseen ja kulttuurin kehittämiseen, eikä höpötettävä pätkätöitten turmiollisuudesta. Sitä paitsi nekin työt ovat parempia kuin ei mitkään työt.

Ismo Heinisuo

Tampere