Uutiset

Alkoholin mielikuvamainontaa halutaan rajoittaa

Suomalaisten asenne humalajuomista kohtaan on tiukentunut. Näin kertoo terveyden edistämiskeskuksen teettämä väestökysely.

Jopa kolme neljästä piti humalajuomista liiallisena, kun neljä vuotta sitten sitä mieltä oli kaksi kolmesta.

Yli puolet vastaajista haluaisi rajoittaa alkoholin mielikuvamainontaa, ja puolet poistaisi alkoholiteollisuuden edustajat lakien ja asetusten valmistelusta.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä käsitteli aihetta kesällä, mutta päätyi siihen, ettei mainonta tarvitse nykyistä tiukempia rajoituksia.

Työryhmässä oli mukana panimo- ja alkoholiteollisuuden edustajia. Ratkaisua kritisoitiin ankarasti.

Nyttemmin 106 kansanedustajaa teki lakialoitteen alkoholin mielikuvamainonnan kieltämisestä. Kannatusta löytyi läpi puoluekentän. Aloitteen allekirjoitti muun muassa sosiaali- ja terveyslautakunnan keskustalainen puheenjohtaja Inkeri Kerola.

Myös peruspalveluministeri Paula Risikko (kok.) on suhtautunut myönteisesti lakialoitteeseen ja luvannut, että hän voi viedä lakiesityksen eduskunnan käsiteltäväksi syksyn aikana.

Jos kerran asiantuntijoista koostunut työryhmä on kesällä tehnyt päätöksen perusteellisten selvitysten jälkeen, olisi outoa, että lakimuutosta puitaisiin taas eduskunnassa.

Poliitikkojen paineen ymmärtää. Vaalit ovat puolen vuoden kuluttua, ja nyt halutaan tehdä kansalaisten enemmistön kannalta miellyttäviä päätöksiä.

Pitäisi kuitenkin muistaa tällaisten päätösten monitahoisuus. Onko mainonnan rajoittaminen lääke humalajuomisen vähentämiseen, onko muita tehokkaampia tapoja, miten tällaiset kiellot merkitsevät sananvapauden kannalta ja mitä merkitystä kiellolla olisi esimerkiksi panimoteollisuuteen?

Jotenkin nurinkuriselta tuntuu sekin, että panimo- ja alkoholiteollisuuden edustajien kuulemista lainvalmistelussa kesäkuussa kritisoitiin. Kyllä tällaisissa päätöksissä pitää olla mukana myös alan teollisuuden näkemys.

Suomalaista alkoholipolitiikkaa tehdään yhä liiaksi tunteella, kapeasta näkövinkkelistä. Siitä kertoo jo alkoholiveron nostaminen parhaimmillaan jopa kahdesti vuodessa.

Veron kanssahan on taiteiltu niin, ettei alkoholin tuonti Virosta räjähtäisi käsiin. Viime korotukset ovat jo kääntäneet tuonnin selkeään kasvuun. Se puolestaan tuo ihan uudenlaista haittoja, kuten tuontiviinojen katukauppaa, alaikäisille ja suurkuluttajille myyntiä jne.

Kansalaisten asenteissa heijastelee paljolti myös hetken mielijohde. Parhaiten se näkyy muun muassa siinä, että promillerajoja maalla ja merellä ollaan valmiita laskemaan.

Ihan kuin humalainen ei lähtisi rattiin, jos promilleraja olisi nykyistä alhaisempi. Suurimmalle osalle ratti- ja ruorijuopoista rajat ovat merkityksettömiä.

Suomessa alkoholia juodaan yli kymmenen litraa vuodessa imeväisestä vaariin sataprosenttiseksi alkoholiksi muutettuna. Tuosta määrästä ylivoimaisesti suurimman osan käyttävät suurkuluttajat.

Alkoholiongelmat kiteytyvätkin pitkälle tuohon suurkuluttajien joukkoon: Miten heidän viinanhimoaan voidaan hillitä. Hinta ja saatavuus vaikuttavat jonkin verran. Merkittävintä on kuitenkin, miten ylenpalttiseen viinalla läträämiseen puututaan esimerkiksi työpaikoilla, kotona ja toveripiirissä.

Varhainen puuttuminen säästää tuhansia ihmiskohtaloita, vähentää haittoja ja taloudellisia menetyksiä.