Uutiset

Alkoholitutkimus: Korkeasti koulutetut naiset riskiryhmässä – tässä selitys

Korkealla koulutuksella ja ylempään sosioekonomiseen luokkaan kuulumisella on vaikutusta siihen, kuinka usein alkoholia juo. OECD:n kansainvälisen raportin mukaan sekä naisten että miesten kohdalla korkealla koulutuksella ja sosioekonomisella luokalla on vaikutuksia alkoholin riskikäyttöön useissa maissa, kuten Englannissa, Ranskassa, Suomessa, Saksassa ja Kanadassa.

Kaikkia tutkimuksessa mukana olleita 34 maata verrattaessa erityisesti riskiryhmässä nähdään olevan korkeasti koulutetut naiset ja alhaiseen sosioekonomiseen luokkaan kuuluvat miehet.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Alkoholi ja huumeet -yksikön päällikkö Pia Mäkelän mielestä pitää muistaa, että alkoholin kulutuksen tavat eroavat sosioekonomisten ryhmien välillä. Mäkelän mukaan korkeasti koulutetut naiset juovat paljon useammin kuin vähemmän koulutetut, mutta erot ovat päinvastaiset, sillä korkeammin koulutetut käyttävät alkoholia pieninä määrinä, mutta usein.

– Koska alkoholin käyttö ei ole ryyppäämistä, sitä ei osata varoa. Kun omaa rahaa on enemmän, se lisää kulutusmahdollisuuksia myös alkoholin osalta. Lisäksi työelämässä, varsinkin miesvaltaisilla aloilla, helposti opitaan runsaan alkoholinkäytön kulttuuriin, Mäkelä toteaa.

Mäkelä muistuttaa, ettei maltillinenkaan alkoholin käyttö ole täysin riskitöntä silloin kun käyttö on säännöllistä, vaikka alkoholikuolleisuus, sairaudet ja muut haitat ovat paljon yleisempiä harvemmin alkoholia käyttävissä alemmissa sosioekonomisissa luokissa. Ajan myötä ”tissuttelu” voi lisätä riippuvuutta ja esimerkiksi syöpäriskiä jo silloin, kun juo yhden annoksen alkoholia päivässä.

– Kaikkein eniten olisin edelleen huolissani alempaan sosioekonomiseen luokkaan kuuluvista miehistä, jotka käyttävät kerralla reippaasti alkoholia ja joilla erilaiset terveyshaitat ja työelämästä alkoholinkäytön vuoksi syrjäytyminen ovat yleisempiä. Mäkelä toteaa.

OECD-raportin mukaan esimerkiksi Etelä-Koreassa ja Uudessa-Seelannissa alkoholin käyttö on yleistä nimenomaan alemmissa sosioekonomisissa luokissa.

OECD-maita verratessa Suomessa alkoholin käyttö on kaikkein yleisintä aikuisväestön keskuudessa. Suomessa vähintään 25-vuotiaista yli 90 % oli käyttänyt alkoholia vuoden sisällä. Sen sijaan riskipitoinen juominen on Suomea huomattavasti yleisempää Englannissa, Australiassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Määrällisesti eniten alkoholia kulutetaan asukasta kohden Virossa, Itävallassa ja Ranskassa, kun Suomi on sijalla 19 kaikkiaan 34 maan vertailussa.

OECD:n raportti: Tackling Harmful Alcohol Use

Asiasanat

Päivän lehti

4.12.2020

Fingerpori

comic