Uutiset

Alkolukon käytön laajentamista valmistellaan

Liikenneministeriö tutkii mahdollisuuksia lisätä alkolukon käyttöä. Työtä tekee viime vuoden syksynä asetettu työryhmä. Ministeriön lisäksi alkolukon käytön laajentamista on esitetty muun muassa rattijuopumusta tutkineissa ryhmissä ja Liikenneturvassa.

Käytön laajentaminen ei ole lainkaan yksinkertaista. Liikenneministeriön alkolukkotyöryhmän sihteeri, hallitussihteeri Janne Mänttäri sanoo, että esimerkiksi lukon määrääminen pakolliseksi rattijuopumukseen syyllistyneelle on aikamoisen ongelmallista.

Nykyisen lain mukaan tuomittu voi valita ajokiellon tai alkolukon välillä. Oikeus voi määrätä alkolukon käyttöajan yhden ja kolmen vuoden välillä, keskimääräinen käyttöaika on 17,5 kuukautta. Alkolukkoajokorttia ei voi saada, jos on jo valmiiksi ajokiellossa.

-Kaikilla rattijuopoilla ei ole omaa autoa. Mihin pakollinen alkolukko silloin laitetaan? Naapurin autoon vai varastettuun autoon, hän kysyy.

Jos perheessä on vain yksi auto, alkolukon käyttöpakko myös tosiasiallisesti koskee auton koko käyttäjäkuntaa.Onko se oikeudenmukaista ja mahdollista? Alkolukkoa ei myöskään voi määrätä epämääräiseksi ajaksi tai pysyvästi. Mänttärin mukaan nykyinen vaihteluväli on sopivan pituinen.

-Vuotta lyhyempi aika ei vaikuta käyttäjän asenteisiin, yli kolme vuotta on jo liian kauan.


Kuka maksaa rangaistuksen kulut?

Myös pakollisen alkolukon kustannukset tuottavat ongelman. Vapaaehtoisen alkolukon hankkimisen ja käytön kustannukset maksaa rattijuoppo säilyttääkseen ajo-oikeutensa. Miten pakollisen lukon kustannukset pitäisi hoitaa, kun muihinkaan rangaistuksiin syyllistyneet eivät itse maksa rangaistuksensa kuluja?

Teknisesti alkolukko ei myöskään ole rangaistus, vaan kyse on uuden rikoksen ehkäisykeinosta. Käytännössä alkolukko tosin mielletään rangaistukseksi.

Janne Mänttäri muistuttaa, että rattijuoppojen kova ydinporukka on vaarallisten ja piittaamattomien joukko, jonka käyttäytymiseen on vaikea vaikuttaa.

Auton tuomitseminen valtiolle voi Mänttärin mukaan ainakin väliaikaisesti estää rattijuoppoutta. Mänttäri arvioi, että pahimmin alkoholisoituneilla pääosa käytettävissä olevista rahoista menee viinaan, eikä heillä kenties ole varaa edes halvan auton hankintaan takavarikoidun tilalle.

-Pitäisi enemmän puuttua päihdeongelmaan. On harkittu muun muassa nopeata puuttumista yhden tai kahden vuorokauden kuluessa kärystä. Silloin ihminen on altteimmillaan hyväksymään toimenpiteet itsensä auttamiseksi, hän kertoo.


Lääkärien ilmoituspakkoon tulossa muutos

Lääkäreillä on velvollisuus ilmoittaa ajokykyyn vaikuttavista päihdeongelmista poliisille, mutta useimmat lääkärit ovat haluttomia niin tekemään. Lääkärien näkökulmasta luottamuksellinen hoitosuhde on tärkeämpi asia. Lääkäriliitto vastusti voimakkaasti muutama vuosi sitten säädettyä ilmoituspakkoa.

Mänttärin mukaan tarkoituksena on muuttaa lakia niin, että vuodesta 2013 alkaen lääkäri voisi ehdottaa poliisille ajokiellon asemesta alkolukkoa päihdeongalmaisille. Tämän arvioidaan madaltavan lääkärien ilmoituskynnystä. Alkolukkopakosta voisi tällaisissa tapauksissa vapautua lääkärinlausunnon perusteella, kun lääkäri arvioi potilaan parantuneen riippuvuudestaan.


Päihderiippuvuuden arviointi tavanomaista

Poliisi voi nytkin määrätä toistuvasti ratista kärähtäneen tai toistuvasti juoppoputkaan joutuneen päihderiippuvuuden arvioitiin. Siinä otetaan verikokeita ja käydään lääkärin sekä päihdekuntoutuksen ammattilaisten vastaanotoilla noin puolen vuoden ajan.

Lupa-asioista Kanta-Hämeen poliisilaitoksessa vastaava apulaispoliisipäällikkö Martti Salmela kertoo, että määräyksiä päihderiippuvuuden arviointiin kirjoitetaan päivittäin. Noin viidesosa siihen määrätyistä ei osallistu seurantaan tai ei saa ajokorttiin oikeuttavaa lausuntoa. Heidät poliisi määrää toistaiseksi jatkuvaan ajokieltoon.

Korttia ei siis automaattisesti saa takaisin, vaikka oikeuden määräämä ajokielto olisi jo päättynyt. Poliisin määräämä ajokielto jatkuu, kunnes riippuvuusarvioitiin määrätty toimittaa hyväksyvän lääkärinlausunnon. (HäSa)