Uutiset

Allergisten elämänlaatu

Allergia- ja astmaliitto valistaa nettisivuillaan seuraavasti: ”Allergia- ja Astmaliitto ja sen 33 jäsenyhdistystä kampanjoivat vuonna 2007 tunnuksella Allergiset yhdessä – puoli Suomea! Teemavuoden tarkoitus on parantaa allergiaa ja astmaa sairastavien eli joka toisen suomalaisen elämänlaatua.”

Allergisena joudun pohtimaan, kenen elämänlaatua parantaa Allergia- ja astmaliiton organisaatioon kuuluvan Allergiatietokeskuksen johtajan, professori Matti Hannukselan lausunnot (Hämeen Sanomat 8.2.).

Tässä muutamia hänen toteamuksistaan: ”valtaosa lasten ruoka-ainerajoituksista turhia”, ”allergiahysteria kehittynyt pikku hiljaa viime vuosikymmeninä ja sitä ovat lietsoneet sekä vanhemmat että lääkärit”, ”ihottumat häviävät useimmiten pienellä hoidolla”.

Haastattelun sävy on varsin negatiivinen ja ihmetystä herättääkin, miksi juuri Allergiatietokeskuksen johtaja puhuu allergiaperheiden asioista noin karkeaan ja vähättelevään sävyyn. Olinhan aiemmin kuvitellut kyseisen etujärjestön toimivan pikemminkin allergiasairauksien puolestapuhujana.

Tarvitsemmeko jatkossa erillisiä todistuksia siitä, kuka lapsi kuuluu Hannukselan mainitsemaan 10 prosenttiin eli todellisiin allergisiin, eikä siihen 90 prosentin joukkoon, joiden ruoka-ainerajoitukset ovat turhia.

Voisiko tällaisen kelpoisuustodistuksen saada vaikkapa Allergiatietokeskukselta? Uskoisin myös, että Hannukselan mainitsemaan määrään : ”Suomessa on kouluja, joissa 30-40 prosenttia muksuista syö jotakin erityisruokavaliota” sisältyy myös muita erityisruokavalioita kuin pelkästään allergiaperäisiä.

Täällä Hämeenlinnassahan näitä allergiaperäisiä dieettejä ei ole joka toisella, eikä myöskään 30-40 prosentilla, vaan ainoastaan neljällä prosentilla kaikista päiväkoti- ja kouluikäisistä lapsista. Artikkelista saa varovaisesti myös sen käsityksen, että tämäkin määrä on liikaa kaupunkimme ruokahuollolle.

Allergisten puolesta

Hämeenlinna