Uutiset

Aloita kiperistä töistä ja säästä mielekkäät vuoron loppuun

Tiesitkö, että työtäkin voi tuunata? Omaa tuttua työtä kannattaa muokata ja virittää, jotta innostus ja motivaatio pysyvät paremmin yllä.

Arkisesti kyse on siitä, että töihin on mukava mennä ja työnteosta saa energiaa sekä hyvää mieltä.

Tuunaaminen ja innostuminen eivät tarkoita, että työ on pelkkää juhlaa.

Myöskään epäkohtia, kuten liiallista stressiä, pahoinvointia ja uupumusta ei ole tarkoitus sivuuttaa.

– Kysymys on siitä, miten työntekijä voi itse tehdä omasta työstään merkityksellisempää ja mielekkäämpää, Työterveyslaitoksen tutkija Lotta Harju kertoo.

Työn tuunaus lähtee ihmisestä itsestään ja hänen tarpeistaan. Tarkoitus on ravistella rutiininomaisia tekemisen tapoja, jotka istuvat yllättävän tiukassa. Hyvinvointia ja jaksamista voikin lisätä pienillä asioilla, jotka vaativat vain vähän kekseliäisyyttä.

Harjun mukaan kaikenlaisia töitä pystyy tuunaamaan, sillä tapoja on monia. Usein jo hienosäätö riittää, ja muutokset tehdään työn ehdoilla.

Tuunaaminen on hyvä aloittaa pohtimalla, miten työtä tekee ja mitä se merkitsee.

– Jo se, että pysähtyy hetkeksi miettimään omaa toimintaansa ja sen mahdollisuuksia, on pienimuotoista tuunaamista. Näin lähdetään kerimään auki, mitä omassa työssä voi muuttaa.

Tärkeää on muistaa, että tuunaamisen ei ole työpaikan vastaista toimintaan, eikä tulisi haitata tehtävien hoitoa tai kuormittaa työtovereita.

Harjukin on tuunannut työtään.

– Aikamoisen vaikutuksen työhyvinvointiini teki, kun en avaakaan sähköpostia heti ensimmäiseksi, vaan teen aluksi hetken keskittymistä vaativia hommia ja lähden vasta sen jälkeen surffaamaan sähköpostiviidakossa.

Tuunaaminen on käsitteenä varsin uusi, mutta samoja asioita on tehty suomalaisilla työpaikoilla jo pitkään ja muokattu hyvin luovastikin työtä itselle sopivaksi.

– Työ on yhä yksilöllisempää. Myös erilaisissa palkkatöissä on monia tekemisen tapoja. Kaikki pystyvät vaikuttamaan vähintään omaan asenteeseensa ja ajatteluunsa. Omasta roolista ja työssä kohdatuista tilanteista ajatellaan tietoisesti toisesta näkökulmasta.

– Totumme helposti tekemään asioita samalla tavalla, vaikka ajattelemme olevamme kekseliäitä ja tarkastelevamme asioita monipuolisesti, Harju kertoo.

Työssä tarvitaan sopivasti haasteita ja voimavaroja, jotka suojaavat ylikuormittumiselta. Omien vahvuuksien tunnistaminen vaikuttaa myönteisesti työhyvinvointiin.

Usein työn merkitystä ruvetaan miettimään vasta silloin, kun tulee joku kriisi tai kyllästyminen. Ennaltaehkäisy kuitenkin kannattaa.

– On voimaannuttava kokemus huomata, että pienilläkin asioilla voi vaikuttaa omaan työhönsä. Ettei tunne olevansa vain organisaation tahmassa ajelehtiva puu.

Harjun mukaan työelämässä on nykyään vaikea motivoida yksilöitä yleisillä linjauksilla. Oman työn merkityksen pitää nousta ihmisestä itsestään.

– Silloin on mahdollista yhdistää tuottavuuden ja työhyvinvoinnin ihana tavoite samanaikaisesti, Harju tiivistää.

Jos työn tuunaus onnistuu ja hyvinvointi sen seurauksena kasvaa, se voi lisätä koko työyhteisön tietoutta ja valmiutta mahdollisuuksiin tehdä samaa työtä monella tavalla.

– Yksilöllisten kykyjen ja kiinnostuksen kohteiden hyödyntämisestä saattaa poikia jotain uutta ja innovatiivistakin.

Kun työstään saa tehdä omannäköistä, inspiraatio pysyy todennäköisemmin yllä ja leipääntymisen riski vähenee, Harju muistuttaa.