Uutiset

Alueen hintataso kertoo rakennuksen verotusarvon – uusi kiinteistöverotus käytössä vuonna 2022

Kiinteistöverouudistuksen tavoitteena ei ole nostaa tai laskea kiinteistöveroa, mutta yksittäisen kiinteistön verotus voi silti tehdä niin.
Kiinteistöverosta halutaan tehdä selkeämpi. Kuva: Satumaari Ventelä

Rakennusten verotusarvot laitetaan vastaamaan alueen hintatasoa, kun kiinteistöverotus uudistuu. Maanmittauslaitoksen asiantuntijan Arthur Kreivin mukaan koko Suomi käydään läpi ja muodostetaan mikroalueita, joiden tontti- ja asuntokaupat seitsenhenkinen työryhmä käy läpi.

– Hinta-alueiden muodostaminen aloitettiin Forssasta, Kreivi kertoo.

Sen jälkeen rakennukset luokitellaan sen mukaan, mitä niissä tehdään.

Kreivi toteaa, että Forssassa työ oli hieman helpompaa kuin mitä se tulee olemaan Helsingin keskusta-alueella.

Helsingin kaupungin asunto-ohjelmapäällikkö Mari Randell on samoilla linjoilla, sillä yhdessä rakennuksessa voi olla monenlaista toimintaa, joka ei pysy Maanmittauslaitoksen rakennusluokituksen raameissa.

– On haastavaa löytää luokittelua, joka toimii koko Suomessa, Mari Randell sanoo.

Kunnat päättävät kiinteistöveroprosentit jatkossakin

Kiinteistöverotuksen kehittämishankkeessa on selvitetty kiinteistöverotuksen nykyjärjestelmän kehittämis- ja uudistamistarvetta. Tavoitteena on, että uusi järjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2022 verotuksessa.

Ministeriön lainsäädäntöneuvoksen Jukka Vanhasen mukaan tarvetta uudelle järjestelmälle on, sillä maapohjan verotusarvo on yhdessä kunnassa kaikille sama, vaikka hinnat kunnan taajama-alueella ovat nousseet ja reuna-alueilla laskeneet.

– Silloin on olemassa jonkinlainen oikeudenmukaisuusongelma, Vanhanen toteaa.

Uudistuksen tavoitteena ei ole nostaa eikä laskea kiinteistöveroa, mutta silti yksittäisen kiinteistön vero voisi nousta tai laskea.

– Sellaisten kiinteistöjen omistajat, joiden verotusarvot nousevat keskimääräistä enemmän, maksaisivat enemmän veroa. Vastaavasti sellaisten kiinteistöjen omistajat, joiden verotusarvot nousevat keskimääräistä vähemmän tai jopa alenevat, hyötyvät, Vanhanen jatkaa.

Kun kiinteistöjen verotusarvot valtaosin nousevat, veroprosenttien ala- ja ylärajaa on vastaavasti tarkoitus alentaa. Kunnat päättäisivät kiinteistöveroprosenteistaan lain salliman vaihteluvälin rajoissa kuten nytkin.

Valtiovarainministeriön oletuksena on, että kunnat pyrkisivät pitämään kiinteistöverotuoton ennallaan.

Perjantaina järjestetyssä kiinteistöveroseminaarissa käytiin läpi kehittämishankkeen vaiheita. Seminaarissa puhuttiin muun muassa siitä, miten rakennusten hintaa on lähdetty arvioimaan.

– Uudessa järjestelmässä tavoitteena on selkeä, ymmärrettävä, yksinkertainen ja läpinäkyvä arvottamisjärjestelmä rakennuksille ja maapohjalle. Kiinteistöveron mystisyys halutaan hälventää, Verohallinnon apulaisjohtaja Päivi Jäske kuvailee.

Jäsken mukaan uusi järjestelmä olisi oikeudenmukaisempi, koska verotusarvot päivittyisivät jatkuvasti uusimpien tietojen perusteella.

Nykyinen järjestelmä vuosikymmeniä vanha

Nykyinen rakennusten arvottamisjärjestelmä on 1970-luvulta ja maapohjien arvotus on vuodelta 1993.

Maapohjien ja rakennusten verotusarvot ovat jo jääneet yleisesti jälkeen kustannus- ja hintakehityksestä. Siksi rakennusten verotusarvojen määräytymisperusteet on päivitettävä nykytasoon, ja otettava huomioon alueelliset kustannuserot sekä luotava uusille rakennustyypeille vastaava arvottamisjärjestelmä.

Maapohjan verotusarvon perusteena on maapohjan markkinahinta ja käyttötarkoitus. Verotusarvot määräytyvät koko maan kattavan hinta-aluekartaston perusteella.

Hinta-alueet perustuvat toteutuneisiin kiinteistöjen kauppahintatietoihin, ja osin myös asuntojen kauppahintatietoihin.

Valtiovarainministeriön mukaan nykyinen järjestelmä ei kohtele verovelvollisia tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti, koska verotusarvot eivät ole ajan tasalla. Ministeriön mukaan verotusarvot eivät ole perustellussa suhteessa käypiin arvoihin.

Hintavyöhykekartta kertoo kiinteistön arvon

Valtiovarainministeriö asetti joulukuussa 2016 hankkeen uusien hintavyöhykkeiden luomiseksi kiinteistöverotusta varten.

Hankkeen tavoitteena on luoda uusi hintavyöhykekartta maapohjien verotusarvojen määrittämistä varten.

Yhtenäisen hinnan alueet perustuvat markkinahintoihin eli toteutuneisiin kiinteistöjen ja osin myös asuntojen kauppahintatietoihin.

Tavoitteena on, että kiinteistöille voidaan laskea maapohjan verotusarvo uutta hintavyöhykekarttaa hyödyntämällä niin, että jokaiselle kiinteistölle saadaan sijaintia vastaava arvo.

Maapohjien hintakarttaa päivitetään uudistuksen jälkeisinä vuosina.

Tilastokeskuksen tehtävänä on kehittää rakennusluokitusjärjestelmä, jonka avulla rakennusten verotusarvo voidaan laskea maantieteellisen alueen, rakennustyypin sekä rakennuksen iän ja koon perusteella.

Tavoitteena on saada koko maan kattava hinta-aluekartta valmiiksi vuoden 2019 jälkipuoliskolla.

Valtiovarainministeriö jatkaa uudistuksen valmistelua yhdessä Verohallinnon, Maanmittauslaitoksen ja Tilastokeskuksen kanssa.

Seuraava hallitus antaisi esityksen uudistuksesta, ja lainmuutoksesta päättäisi seuraava eduskunta.

Uudistus voidaan ottaa käyttöön vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa.