Uutiset

Aluehallintoa muovataan taas kerran

Mikäli eilen virkaansa nimitetyn uuden hallituksen ohjelman linjaukset lääninhallitusten ja muiden valtion piiri- ja aluehallintoviranomaisten uudelleen järjestelystä totetuvat, edessä saattaa taas kerran olla ytimiin menevä hallintoremontti. Se saattaa jopa pyyhkäistä läänit hallintokartalta tyystin. Maakuntien liitotkaan eivät ole tuulensuojassa, myös niiden tehtävät arvioidaan uudestaan.

Nykyinen kihlakuntajako alkaa olla tiensä päässä ja kuntia patistetaan yhteen kepein ja porkkanoin. Näyttää siltä, että jokaisessa virastossa syrjäseudun kunnantoimistosta ministeriöhin asti joudutaan lähivuosina miettimään tosissaan tulevaisuutta.

Monessa tapauksessa perusteet olemassaolon oikeutuksesta ovat jo ajat sitten menneet. Edessä on nykyisten palvelujen nivominen osaksi uutta yksikköä. Näin on käynyt jo monissa kunnissa.

Hallitusohjelman mukaan lääninhallintoa koskeva valmistelu käynnistyy välittömästi ja valmista pitäisi olla vuoteen 2010 mennessä.

Etelä-Suomen läänin maaherran Anneli Taina sanoo torstaina Hämeen Sanomien haastattelussa, että kansalaisten palvelut on taattava myös mahdollisten uudistusten jälkeen. Mikäli läänit lopetetaan, niiden tehtävät on siirrettävä jollekin muulle organisaatiolle.

Uudistajien on syytä pitää kirkkaana mielissään, että tärkeintä on kansalaisten, ei hallinnon näkökulma. Heidän on saatava tarvitsemiaan viranomaispalveluja kohtuullisen matkan päästä ja kohtuullisessa ajassa.

Tietotekniikka on luonut mahdollisuuksia moniin verkkopalveluihin. Ne helpottavat arkipäivää, mutta eivät parhaimmillaankaan korvaa viranomaisen fyysistä läsnäoloa eri tilanteissa.

Joitakin lääninhallitusten tehtäviä voidaan melko kivuttomasti varmasti siirtää muille viranomaisille. Tuskin esimerkiksi liikenneluvat tai anniskeluoikeudet olisi ylivoimaista hoitaa vaikkapa TE-keskuksissa.

Kun poliisitoimen alueet suurenevat kihlakuntien katoamisen myötä, maakunnallisia poliisilaitoksia ei olisi mahdotonta ohjata suoraan keskushallinnosta, sisäasianministeriön poliisiosastolta.

Lääninsyyttäjien tehtäviä ei kuitenkaan voitane keskittää valtakunnansyyttäjän virastoon. Aluetasolle pitää jättää organisaatio huolehtiman näistä tehtävistä.

Edellisestä lääniuudistuksesta on kulunut kymmenkunta vuotta. Tuolloin manner-Suomeen syntyi viisi suurlääniä. Uudistusta perusteltiin rationoinnilla ja erityisen painokkaasti säästöillä.

Lääninhallitusten palvelut eivät ole kadonneet, sillä alueelliset palvelutoimistot jäivät sinne, mistä lääninhallitukset lopetettiin. Puheet valtiontaloudelle koituvista säästöistä loppuivat nopeasti. Muutamaa maaherraa lukuunottamatta virkamiehet saivat jatkaa, osa tosin uusissa tehtävissä. Hallintoremonttia ei pidä pelätä, mutta se ei saa olla näennäisuudistus. Palveluissa tavoitteeksi on asetettava yhden luukun periaate. Se karsisi byrokratiaa ja palvelisi kansalaisia entistä paremmin.

Päivän lehti

26.5.2020