Kolumnit Uutiset

Äly hoi, älä jätä!

@hameensanomat.fi

Opetushallitus julkisti syyskuun lopussa lukion opetussuunnitelman uudet perusteet. Perusteiden mukaan laaditut opetussuunnitelmat otetaan käyttöön viimeistään ensi syksynä.

Lukiokoulutuksen tehtäväksi opetushallitus on kirjannut laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistamisen. Suomalaisessa lukiokoulutuksessa yleissivistyksen kerrotaan koostuvan arvoista, tiedosta, taidoista, asenteista ja tahdosta.

Monilta osin tässä tehtävässä onnistutaan hyvin.

Kun vajaa vuosi sitten kuulin suunnitelluista uudistuksista, toivoin vain, että uskonnon opetus laitettaisiin remonttiin ja pakollisiin kursseihin lisättäisiin maailman uskonnot.

SUOMI ON aina ollut monikulttuurinen maa. Vaikka ala-asteelta asti usein opetetaan, että vähemmistöjämme ovat suomenruotsalaiset ja saamelaiset, on olemassa monia muitakin eri taustoilla perusteltuja ryhmiä. Esimerkiksi romaneja tai Suomen juutalaisia ei aina muisteta mainita.

Muita uskontoja opiskelemalla käsitykset eri taustoista tulevista ihmisistä laajentuisivat, ja trendiksi muodostunut muukalaisviha voitaisiin saada laantumaan.

Myös loputtomalta tuntuvassa pakolaiskeskustelussa voisi auttaa toisten kulttuurien parempi tunteminen. Olisi tärkeää, että mielipiteet muodostettaisiin vasta sitten, kun faktat ovat kunnossa. Kyllähän vihollinen pitää tuntea.

TOIVEENI EI TOTEUTUNUT. Ilmeisesti uskonnon opetus tulee tulevaisuudessakin käsittelemään lähes ainoastaan kristinuskoa. Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä sekä uskontoa mediassa käsitellään vasta syventävillä kursseilla.

Jonkin aikaa sitten kuulin, kuinka suomalainen turisti Intian-matkallaan lauloi Shivan patsaalla Siwa-mainosten tunnuslaulua. Hindutemppelin paikallisia vieraita ei naurattanut.

En edes halua tietää, kuinka usein ennen matkalle lähtöä ollaan täysin tietämättömiä siitä, missä hartiat eivät saa näkyä, missä kengät pitää ottaa pois ja missä päälaki tulee peittää.

UUSIEN PERUSTEIDEN mukaan pakollisien uskonnon kurssien sisältöihin ei kuulu eri uskontojen vaikutuksia yhteiskuntiin ja politiikkaan. Sen sijaan karismaattinen kristillisyys ja kontekstuaalinen teologia ovat pakollisten opintojen keskeisiä sisältöjä.

Opetussuunnitelman uudet perusteet otetaan käyttöön ensi vuonna, mutta tähän laaja-alaiseen yleissivistykseemme taitaa edelleen jäädä aukko.

Päivän lehti

29.1.2020