Kanta-Häme Uutiset

Ammatilliseen koulutukseen on kohdistunut roppakaupalla kritiikkiä – Opetushallituksessa ja -ministeriössä kritiikki on otettu tosissaan

Ammatillisessa koulutuksessa on tarkoitus saada riittävä ammattitaito. Työelämätaidot kehittyvät ajan kanssa.
Forssan ammatti-instituutin toisen vuoden lähihoitajaopiskelijat Fatima Laakso (vasemmalla) ja Peppi-Ilona Heinonen ovat tyytyväisiä, että soveltuvuustestit palaavat takaisin. Heidän mielestään kaikki eivät sovellu lähihoitajan työhön. Kuvaaja: Lassi Puhtimäki

Ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö tuli osittain voimaan kuluvan vuoden alussa. Opiskelua ja muuta toimintaa on uudistettu nopeassa tahdissa, ja esiin on tullut myös ongelmia. Siksi opetus- ja kulttuuriministeriössä sekä Opetushallituksessa alettiin miettiä, missä on onnistuttu, ja missä ei.

Opetusministeriön opetusneuvos Seija Rasku toteaa, ettei konkreettisiin toimiin ole vielä päästy, mutta tehdyt selvitykset ja mediassa esitetty kritiikki on otettu vakavasti.

Hän sanoo, että joihinkin kipukohtiin voidaan tehdä tukitoimia nopeastikin, mutta säädösmuutokset vaativat enemmän aikaa.

– On tärkeää, että vaadittavat muutokset saadaan vietyä nopeasti eteenpäin, mutta kaikki ongelmat eivät ole reformin (uudistuksen) aiheuttamia. Reformi myös ratkaisee aiempia ongelmia, Rasku sanoo.

Opetushallituksen ammatillinen osaaminen -yksikön päällikkö Kati Lounema näkee uudistuksessa enemmän mahdollisuuksia kuin ongelmia.

– On ymmärrettävää, että joitain opiskelijoita, vanhempia, aikuisopiskelijoita ja opettajia ehkä huolettaa, miten toiminta uudistuu, ja miten muutos tulee vaikuttamaan toimintaan, mutta osa on tyytyväisiä uuteen toimintatapaan.

Opetusministeriön ylijohtaja Mika Tammilehto toteaa, että ammattikoulutuksen organisaatiorakenne on perinteisen hierarkkinen.

– Henkilöstön keskuudessa on odotettu, että tieto ja ohjeistukset tulevat ylhäältä valmiiksi annettuina.

Soveltuvuustestit taas käyttöön

Asia, jota ei pikaisesti ratkaista, on ammatillisen koulutuksen rahoitus. Koulutuksesta on leikattu hallituskauden aikana roimasti. Rasku sanoo, että rahoituksen hakumenettelyyn pyritään vaikuttamaan muun muassa vähentämällä byrokratiaa.

Yksi esille noussut ongelma on lähihoitajien valintakokeet. Soveltuvuustestit poistettiin tosin jo kolme vuotta sitten, joten asia ei suoranaisesti liity uudistukseen.

Raskun mukaan kriittinen palaute on kuitenkin saanut aikaan sen, että soveltuvuustestit aiotaan palauttaa valintakokeiden yhteyteen tämän hallituskauden aikana.

– Asetusmuutos on parhaillaan lausuntokierroksella.

Tammilehto lisää, että soveltuvuustestit otetaan jo tulevan kevään yhteishaussa käyttöön.

– Asetusmuutos koskee lähihoitajien lisäksi lentokoneasentajia sekä turvallisuus- ja logistiikka-alaa.

Kaikilla oma opintopolku

Kritiikkiä on tullut myös siitä, että opiskelijoilla voi olla viikon aikana vain muutamia oppitunteja. Lounema toteaa, että juuri ammatillisen koulutuksen aloittavat 16-vuotiaat ovat eri vaiheissa. Osa nuorista tarvitsee enemmän tukea kuin toiset, ja siksi kaikille tehdään omat opintopolut.

– Opintopolun aikana opitaan ottamaan vastuuta omasta tekemisestä ja opetellaan itseohjautuvuutta. Ketään ei kuitenkaan jätetä yksin.

Opiskelijan täytyy saada riittävästi ammattitaitoa ja siihen päästäkseen nuori tarvitsee aikuisten tukea. Ilman ammattitaitoa opiskelija ei voi valmistua.

Lounema ei ole huolissaan nuorten epävarmuuksista työelämässä.

– Työelämäosaamisessa voi kehittyä.

Hän ei tunnista väitettä, etteivät valmistuvat nuoret olisi kypsiä, tai ettei heillä ole asenne kunnossa.

Lounema huomauttaa, että esimerkiksi nuoren myöhästely töistä voi yksinkertaisesti johtua siitä, että nuori on seurannut, kuinka omat vanhemmat kulkevat töihin omia aikojaan. Nuorella ei vain ole tiedossa, että kyse on liukuvasta työajasta.

Opettajilla pedagoginen pätevyys

Rasku toteaa, että osa ongelmista lankeaa koulutuksen järjestäjien vastuulle. Koulutuksen järjestäjän pitäisi toimia säädösten mukaan, mutta aina kaikki ei suju niin kuin pitäisi.

– Ammatillisessa koulutuksessa opettajien pitää olla pedagogisesti päteviä. Se ei käy, että kelpoisuudella aletaan kikkailla.

Hän lisää, että ammattikouluissa esimerkiksi osalla työnohjaajista ei ole pedagogista pätevyyttä, mutta se ei tarkoita, ettei opettajia tarvittaisi.

Lounema lisää, että kyse on tiimityöskentelystä. Säädökset määräävät, mihin tarvitaan opettajaa, ja mihin ohjaajaa.

Koulutuksen järjestäjä päättää henkilöstöstä ja lähiopetuksesta. Raskun mukaan koulutuksen järjestämisen edellytykset selvitetään järjestämislupaa haettaessa, ja jos ongelmia on ollut, jatkolupa ei ole itsestäänselvyys.

Louneman mukaan tarkoituksena on tukea myös koulutuksen järjestäjää.

– Pyrimme löytämään ratkaisut ongelmiin yhdessä. Seuraamme tarkkaan, mitä haasteita eteen tulee.

Tutkintojen määrä vähenee

Ammatillisen koulutuksen reformissa tutkintouudistus tehdään tutkintoja laaja-alaistamalla ja erillisten tutkintojen määrää vähentämällä.

Uudella tutkintorakenteella on tarkoitus muun muassa vastata nopeammin työelämän muutokseen.

Ammatillisia tutkintoja on jatkossa noin 350 tutkinnon sijaan reilut 160 tutkintoa.

Vuoden 2019 alusta lähtien ammatillisia perustutkintoja on 43, ammattitutkintoja 65 ja erikoisammattitutkintoja 56.

Tutkintojen uudistamisen lisäksi reformissa kevennetään tutkintojärjestelmään liittyvää sääntelyä ja hallintoa.

Jatkossa on käytössä yksi yhtenäinen tapa osoittaa ja arvioida osaaminen, se osoitetaan näyttämällä se käytännön työtilanteissa.

Samalla otetaan käyttöön kaikille opiskelijoille yhtenäinen henkilökohtaistaminen.

Kaikki uudistuvat ja uudet tutkinnot on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuoden alkuun mennessä.