Uutiset

Ammattikorkea ei saa sukeltaa

Hämeen ammattikorkeakoulun työntekijät eivät enää soittele työsuhdekännykällä yli 70 eurolla kuussa. Ulkomaanmatkoille päästään vain rehtorin matkatoimiston tarveharkinnan jälkeen.

Tietoja ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän, eli lähinnä Hamk:n, talouden luisusta alkoi tihkua jo alkuvuonna. Toukokuun lopussa pääjohtaja Veijo Hintsanen vakuutti, ettei suureen huoleen ollut syytä.

Katastrofista irtisanomisineen ei vieläkään ole kysymys, mutta hälytyskellot soivat.

Päätöksessään säästöohjelmasta pääjohtaja käyttää selvää suomea. Tiedot budjetin toteutumisesta alkuvuonna ovat ”huolestuttavat”. Nousseiden yksiköiden ”tilalle on tullut uusia sukeltajia”. ”Tilanteen vakavuuden takia” yhtymä ei voi odottaa tulevia korjauksia.

Palkkoihin ja käyttökustannuksiin uppoaa liikaa rahaa. Tuloja pitää saada lisää.

EU-kielisestä ”Tavoite 2-ohjelmasta” on tullut vuosina 2000-2004 Hamk:n hankkeille unionilta ja valtiolta liki 10 miljoonaa euroa.

Hintsanen viittaa kursailematta puutteisiin ”massiivisen hanketoiminnan omarahoitusosuuksien valmistelussa ja kustannusvastuiden määrittelyssä”. Hän vaatii keskittymään ”oman ydinosaamisen pohjalle rakentuviin hankkeisiin, joiden rahoitus selvitetään ja sovitaan myös omarahoituksen osalta jo hakuvaiheessa”.

Eli hankkeita on taidettu haalia surutta, kun löysää rahaa on ollut jaossa eikä järkevistä projekteista ole ollut maakunnassa runsaudenpulaa. Rahaa tupsahteli kuin Manulle illallisia, mutta Manulla ei aina ollutkaan millä maksaa osuutensa.

Ammattikorkeakoululla on lain mukaan sisäisissä asioissa itsehallinto. Se on suoja pikemmin valtion kuin kouluja ylläpitävien kuntien suuntaan.

Keittiön kautta suojaus kuitenkin petti. Hintsasenkin sormi osoittaa valtiota: opiskelijoiden poissaolo-oikeus, arvonlisäveron palatusten loppuminen ja valtiontalouden linjaukset ovat rokottaneet kuntayhtymän taloutta kipeästi.

Hämeenlinnan valtuusto hyväksynee ensi maanantaina yhtymän uuden perussopimuksen. Olisi outoa, ellei Hamk:n talouttakin ruodittaisi.

Ehkä joku jopa yrittää saada kuntayhtymän valtuuston puheenjohtajan Harri Lintumäen (kok.) korvat punoittamaan, mikseipä myös molemmissa valtuustoissa istuvien Reijo Suomisen (sd.) ja Leena Lehtimäen (sd.) sekä Hamk:n hallituksen jäsenen Katriina Laaksosen (kok.).

Hämeenlinna terästäytyi vahtimaan etujaan myös Hamk:ssa jo kesällä, kun se runnoi itselleen uuteen hallitukseen kolme paikkaa, nykyisen yhden sijaan. Kohtuullista, kun esimerkiksi yhtymän peruspääomasta, kuntien luovuttamasta omaisuudesta, liki 40 prosenttia on Hämeenlinnalta.

Hamk on useasti palkittu, maakunnalleen elintärkeä korkeakoulu, jonka suosiota opiskelupaikkana talouskupru tuskin horjuttaa.

Mutta ammattikorkean-ja maakunnan -osaaminen punnitaan vasta, kun EU-tukikausi loppuu. Koulu joutuu kovaan kilpailuun tiedekorkeakoulujen kanssa mm. Tekesin rahoituksesta.

VELI-MATTI VIRTANEN

Kirjoittaja on Hämeen Sanomien uutispäällikkö.

veli-matti.virtanen@hameensanomat.fi

Manulla ei aina ollutkaan millä maksaa.

Päivän lehti

28.5.2020