Uutiset

Amnesty International ja kymmenet maat toivovat, että YK tutkisi Filippiinien huumeiden vastaista sotaa – iskee pahiten vähäosaisiin

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International ja kymmenet maat Islannin johdolla ovat vedonneet, että YK:n ihmisoikeusneuvosto tutkisi Filippiinien huumeiden vastaista sotaa ja siihen liittyviä tappoja. Huumeiden vastaisessa sodassa on kuollut ainakin 6600 ihmistä, joista suurin osa on vähäosaisia.
Amnesty Internationalin Filippiinien osastojohtaja Jose Noel Olano lukee Amnestyn tekemää raporttia Filippiinien hallituksen rikoksista valtion pääkaupungissa Manilassa. Kuva: ROLEX DELA PENA
Amnesty Internationalin Filippiinien osastojohtaja Jose Noel Olano lukee Amnestyn tekemää raporttia Filippiinien hallituksen rikoksista valtion pääkaupungissa Manilassa. Kuva: ROLEX DELA PENA

Amnesty International vaatii, että Filippiinien on lopetettava köyhien tappaminen huumeiden vastaisen sodan nimissä.

Amnesty vetoaa tuoreessa raportissaan YK:n ihmisoikeusneuvostoon. Järjestö pyytää neuvostoa tutkimaan vallan väärinkäytökset.

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn lisäksi yli kaksikymmentä maata pyysivät, että YK tutkisi tuhannet huumeisiin liittyvät laittomat tapot, uutisoi muun muassa Reuters viime viikolla.

Islanti toimitti kannanoton, jota tukevat enimmäkseen Euroopan valtiot.

Maiden esitys oli ensimmäinen kerta, kun YK:n ihmisoikeusneuvostoa pyydettiin puuttumaan Filippiinien huumeiden vastaiseen sotaan.

Filippiinien huumeiden vastaista sotaa on tutkinut kansainvälinen rikostuomioistuin ICC. Tutkinnan takia Filippiinien presidentti Rodrigo Duterte erotti maan ICC:stä 2018 maaliskuussa ja kehotti muita maita tekemään samoin.

Sota köyhiä vastaan?

Huumeiden vastainen sota on jatkunut Filippiineillä vuodesta 2016 saakka, jolloin maan nykyinen presidentti Duterte nousi valtaan. Jo ennen valtaan nousua Duterte sanoi, että rikolliset ovat sallittuja salamurhan kohteita.

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Filippiineillä tappoja tekevät muun muassa poliisit. Amnesty kertoo raportissaan, että poliisi tappaa esimerkiksi ihmisiä, joiden nimet on julkaistu huumeisiin liittyvällä tarkkailulistalla.

Lisäksi Amnestyn mukaan poliisi palkkaa salamurhaajia, varastaa tappamiltaan ihmisiltä ja väärentää virallisia tapahtumaraportteja.

Amnestyn mukaan Filippiinien hallitus on myöntänyt 6600:a poliisin tekemää tappoa. Monien ihmisoikeusjärjestöjen mukaan tappoja on paljon enemmän, jopa yli 20 000.

Toisaalta Duterten hallitus on kieltänyt, että ihmisiä olisi tapettu laittomasti.

Presidentti Duterten huumeiden vastaista sodan on nähty olevan myös sota köyhiä vastaan, sillä suurin osa tapetuista on köyhiltä alueilta.

– Jo kolme vuotta presidentti Duterten huumeiden vastainen sota ei ole ollut mitään muuta kuin suuren luokan murhahanke, josta köyhät maksavat korkeimman hinnan, kommentoi Amnesty Internationalin Itä- ja Kaakkois-Aasian aluejohtaja Nicholas Bequelin Amnestyn tuoreessa tiedotteessa.

Filippiinien poliisi on selittänyt tappoja itsepuolustuksella ja on väittänyt, että tapetut taistelivat asein vastaan. Amnesty puolestaan sanoo raportissaan, että osa tapetuista ei edes omistanut asetta tai oli liian köyhä ostaakseen sellaisen.