Uutiset

Ampumaharrastus tuli käden ulottuville

– Ensimmäiset laukaukset ammuin varmaan heti kävelemään opittuani, isän kanssa ilmakiväärillä. Siitä se lähti, kuvailee joulukuussa perustetun Ala-Hämeen Ampujien jäsen Heikki Järvinen.

Janakkalassa asuvat Heikki Järvinen, 23, ja Max Rosenberg, 26, ovat harrastaneet skeetiä kahdeksan vuotta ja kuuluvat molemmat Suomen maajoukkuevalmennettaviin.

Kumpikin on käsitellyt asetta pienestä pitäen niin kilparadalla kuin metsälläkin. Maatalojen pojille harrastus oli käden ulottuvilla. Jääkiekko tai jalkapallo olisivat vaatineet maaseudun poikia lähtemään kauas kentille – toisin kuin ampuminen.

– Jos jenkeissä häiriintyneet koululaiset riehuvat koulussa aseen kanssa, meillä urheilulaji saa joka kerta synkän leiman ja täysin turhaan. Jenkeissä voi tilata netistä vaikka konepistoolin. Suomessa aseen hankkiminen on työn takana. Siinä varmistetaan esimerkiksi se, onko ostajalla rikosrekisteriä, kertoo Max Rosenberg.

Suomessa myös aseiden hallussapito on niin valvottua, etteivät aseet juuri joudu vääriin käsiin. Ampumaratavälikohtauksia on ollut yksi, ja aseelliset väkivaltarikokset tehdään useammin pesäpallomailalla tai teräaseilla kuin ampuma-aseilla.

Itsehallinta hioutuu huippuunsa

Ampumaradalla ei näe häiriintyneitä eikä psykopaatteja, vaan lajiin täysillä uppoutuvia harrastajia. Aseen hallinta on taitolaji, joka vaatii niin fyysistä kuin psyykkistä kuntoa.

– Keskittymiskyky on aivojoogaa, jossa tyhjennetään pää ennen suoritusta. Hermojen hallinta, reaktiokyky, koordinaatio ja tasapaino vaativat täydellistä keskittymistä. Se taas ei onnistu, ellei myös fyysinen kunto ole korkealla, sanoo Heikki Järvinen.

Jos rankka työpäivä kulkee mukana ampumaradalle, ei suoritus kulje. Max tyhjentää päänsä fyysisillä treeneillä, yleensä juoksemalla pitkän lenkin. Heikki taas kelaa päivän tapahtumia päässään niin kauan, että pystyy siirtämään ne käsiteltyjen koriin.

– Vasta kun pää on kunnossa ja mieli tasapainossa, pystyy rentoutumaan ja keskittymään, Heikki sanoo.

Skeetissä ammutaan lentäviä savikiekkoja, jotka singahtavat ampujan eteen vuorotellen oikealta ja vasemmalta. Kilpailussa ammutaan viisi kierrosta ja kullakin 25 kiekkoa. Finaaliin päässeet ampuvat yhden 25 kiekon sarjan.

Seura opettaa lajin pariin

Uusi ampumaseura helpottaa aselajien pariin pääsyä. Haulikkolajien lisäksi pääsee hyvässä ohjauksessa kokeilemaan kiväärilajeja. Sekä Heikki että Max ovat löytäneet oman lajinsa ja vahvuutensa kantapään kautta ampumaradalla ilman seuran tukea. He haluavat nyt tasoittaa aloittelijoiden kivikkoista tietä.

– Radalla on omin päin vaikea harjoitella. Sitä tekee virheitä ja oppii virhetoimintoja, jotka rasittavat vuosia jälkeenpäin. Hyvä opastus ja valmennus helpottavat vasta-alkajia, miettii Heikki Järvinen.

Ala-Hämeen Ampujat perustettiin tarpeeseen, sillä alueelta puuttui ampumaseura. Tähän saakka ampujat ovat kuuluneet paikallisiin metsästysseuroihin tai Hyvinkään Metsästysampujiin.

Ala-Hämeen Ampujat hyväksyttiin Suomen Ampumaurheiluliiton jäseneksi pari viikkoa sitten. Seura pitää kotiratanaan Lopen ampumaurheilukeskusta, muttei ole ampumaratayhdistyksen jäsen.

Hallituksen jäsenistä janakkalalaiset Heikki Järvinen ja Max Rosenberg ovat maajoukkuetason skeet-ampujia. Muut hallituksen jäsenet, loppilaiset Kari Kuparinen, Ismo Rämänen, Erkki Kauppi ja Tero Kallioinen, ovat aktiivisia harrastajia. (HäSa)