fbpx
Uutiset

Analyysi: Ansioturvassa kytee kehysriihen iso riita – kipeimmät työllisyyskeinot ratkotaan vasta puheenjohtajien viisikon pöydässä

Hallituspuolueiden erityisavustajat etsivät nyt kuumeisesti yhteisymmärrystä hallituksen ensi viikon kehysriihen pöydälle nouseviin asioihin. Hallitus on päättänyt palata valtiontalouden kehyksiin, mutta varautuu yhä ennakoimattomiin koronamenoihin. Kipeimmät työllisyysratkaisut jäävät puheenjohtajaviisikon päätettäviksi, ja turve kuumentaa jälleen keskustan ja vihreiden välejä. Talouden ja politiikan toimittaja Kirsi Turkki kokosi tärkeimmät asiat, joita riihessä kannattaa seurata.
Kuva: Joel Maisalmi
Kuva: Joel Maisalmi

Hallituskausi on pian puolivälissä. Suuri osa viiden puolueen hallituksen ajasta on mennyt akuutin koronakriisin hoitoon. Ulospääsy kriisistä voi häämöttää, jos rokotukset etenevät ja virusmuunnokset eivät tuo lisäyllätyksiä. Kriisin helpottaessa Suomen olisi päästävä mukaan elvytysrahoilla kiihtyvään maailmantalouden kasvuun.

Hallituksen ensi viikon kehysriihi on samalla puoliväliriihi, jossa hallitus linjaa loppukauttaan. Hallitus neuvottelee ainakin seuraavista asioista kehysriihessä Helsingin Säätytalossa 21.- 22. huhtikuuta.

Kehyspäätös

Hallitus päättää valtion menoista vuosille 2022 – 2025. Ensi vuonna hallitus aikoo palata valtiontalouden kehykseen. Kehykset rajoittavat valtion menojen kasvua. Ne ovat tärkeä signaali luottoluokittajille.

Koronan jälkivaikutuksiin on edelleen varauduttava. Tämän vuoden budjetissa suorat koronan hoitomenot jätettiin kehyksen ulkopuolelle, ja ylärajaa ei asetettu. Vuonna 2022 koronan jälkivaikutuksiin aiotaan varata 500 miljoonaa euroa. Poliittinen ratkaisu on, mitkä ovat ennakoimattomia koronaan liittyviä menoja, jotka voidaan jättää kehyksen ulkopuolelle.

Koronakriisin takia kansainvälinen finanssipolitiikka on elvyttävää, joten perinteistä kotimaista elvytystä, esimerkiksi uusia tie- ja infrahankkeita ole tehdä. Elvytystä uskotaan tulevan riittämiin etenkin EU:n elpymisvälineestä, jonne Suomi maksaa 6,6 miljardia euroa ja saa ilmeisesti noin 2,7 miljardia euroa kolmen vuoden aikana.

Menojen sopeutustarve häämöttää tulevaisuudessa. Hallituspuolueilla on erilaiset näkemykset siitä, milloin päätöksiä menojen leikkauksista tai verojen korotuksista pitäisi tehdä. Keskusta ja rkp pitävät tärkeänä, että hallitus sitoutuu tulevaisuuden sopeutuspäätöksiin jo ensi viikon riihessä.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Pääministeri Sanna Marinin hallitus kokoontuu ensi viikolla kehysriiheen. Arkistokuva hallituksen neuvotteluista Säätytalossa, oikealla ulkoministeri Pekka Haavisto. Kuva: Lauri Heikkinen
Pääministeri Sanna Marinin hallitus kokoontuu ensi viikolla kehysriiheen. Arkistokuva hallituksen neuvotteluista Säätytalossa, oikealla ulkoministeri Pekka Haavisto. Kuva: Lauri Heikkinen

Velkaantumisen taittaminen

Talouden kestävyystiekartta on ohjelma, jolla julkisen talouden velkaantumisaste saadaan taittumaan vuoteen 2030 mennessä. Tilanne ei enää näytä niin pahalta kuin viime vuonna, jolloin velan taittamisen aikataulu asetettiin vuosikymmenen loppuun.

Viime vuonna Suomen talous kesti paljon pelättyä paremmin. Bruttokansantuote laski vain 2,8 prosenttia. Tänä vuonna bkt:n ennustetaan jo kasvavan. Riihessä voi nousta esille velan taittamisen aikataulu. Vieläkö vuosi 2030 on perusteltu?

Työllisyysratkaisut

Keskeinen keino vahvistaa julkista taloutta ovat työllisyystoimet. Hallitus on sitoutunut 80 000 työllisen löytämiseen vuosikymmenen loppuun mennessä. Viime syksyn budjettiriihessä hallitus teki omasta mielestään päätöksiä 30 000 työllisestä, mutta laskentatavasta on muitakin näkemyksiä. Nyt pitäisi joka tapauksessa vielä tehdä päätökset 50 000 työllisestä.

Joistakin työllisyyskeinoista on hyvä yhteisymmärrys. Osatyökykyisiä aletaan työllistää valtion kokonaan omistaman yhtiön tai liikelaitoksen kautta. Hallituksen on tarkoitus myös linjata kuntien pysyvästä roolista työllisyyspalveluiden tuottajana. Nyt meneillään on kuntakokeilujen vaihe. Jatkuva oppiminen on myös työllisyyskeinojen listalla.

Kipeimmät työllisyyskeinot linjataan puheenjohtajien viisikon pöydässä. Paikallisesta sopimisesta päättämisen merkitys on himmentynyt, kun metsä- ja teknologiateollisuus ovat päättäneet siirtää työehdoista sopimisen paikalliselle tasolle.

Kovimmaksi kiistakysymykseksi jäävät siis ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan liittyvät päätökset. Niiden valmistelu kuuluu sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekoselle (vas.), mutta hän kertoi jo hyvissä ajoin HelsinginSanomien haastattelussa, että hänen johdollaan valmistelu ei etene.

Hallituspuolueista keskustalle ja rkp:lle ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen käy. Vihreät kehittäisi ansioturvaa suhdanteiden mukaan joustavaksi.

Hallituksen vasemmalle laidalle ansiosidonnaiseen puuttuminen on vaikeaa etenkin, kun takana on viime syksynä päätetty eläkeputken leikkaus.

Valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö valmistelivat ansiosidonnaista työttömyysturvaa valmisteleville työmarkkinajärjestöille mallin, jossa työttömyysturvan enimmäiskesto porrastettaisiin 100–400 päivään. Ansioturvan kesto sidottaisiin siihen, kuinka monta kuukautta työttömäksi jäänyt henkilö on ollut töissä edellisten 35 kuukauden aikana.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Muutokset palkansaajien ansioturvaan ovat Sanna Marinin hallituksen kehysriihen kuumimpia kysymyksiä. Kuva: Lauri Heikkinen
Muutokset palkansaajien ansioturvaan ovat Sanna Marinin hallituksen kehysriihen kuumimpia kysymyksiä. Kuva: Lauri Heikkinen

Työperäinen maahanmuutto

Hallitus käy neuvotteluja työperäisen maahanmuuton vauhdittamisesta. Keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko on linjannut, että Suomeen pitää saada 10 000 työperäistä maahanmuuttajaa vuosittain enemmän kuin heitä nyt tulee.

Hallitus pyrkii saamaan maahanmuuton lupaongelmat kuntoon ja enemmän digitaalisiksi. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee työperäisen maahanmuuttoon pikakaistaa erityisosaajille, start up –yrittäjille ja heidän perheenjäsenilleen.

Turpeen alasajo

Kehysriihessä ei tehdä isoja ilmastoratkaisuja. Fossiilittoman liikenteen tiekartta etenee omaa reittiään ja syksyllä katsotaan, riittävätkö jo putkessa olevat toimet liikenteen päästöjen leikkaamiseksi.

Sen sijaan turvetta hallitus pohtii jälleen. Turpeen alasajo on alkanut odotettua nopeammin. Alasajoa ovat vauhdittaneet syksyllä päätetty turpeen energiaveron nosto ja päästöoikeuksien hinnan kaksinkertaistuminen. Turpeen pikaisella häviämisellä energiakäytöstä on kovia alueellisia vaikutuksia, joten turveyrittäjien tukea on pohdittava. Turveratkaisussa keskusta ja vihreät ovat napit vastakkain.

Tutkimus- ja tuotekehitystuet

Hallituspuolueet ovat yksimielisiä siitä, että yhteiskunnan tutkimus- ja tuotekehitystukia on tarve nostaa. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) esitti harkittavaksi miljardiluokan lainarahalla perustettavaa tutkimus- ja tuotekehitysrahastoa. Vanhasen ehtona oli, että Suomi sitoutuu talouskasvua tukeviin rakenteellisiin uudistuksiin ja kurinalaiseen talouspolitiikkaan. Vanhasen ehdotuksen valmisteluun on ollut kovin vähän aikaa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen on painottanut, että ensi vuonna hallitus aikoo palata valtiontalouden kehykseen. Arkistokuva hallituksen neuvotteluista Säätytalossa. Kuva: auri Heikkinen valtioneuvoston kanslia
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen on painottanut, että ensi vuonna hallitus aikoo palata valtiontalouden kehykseen. Arkistokuva hallituksen neuvotteluista Säätytalossa. Kuva: auri Heikkinen valtioneuvoston kanslia

Velallisten asema ja mielenterveysongelmat

Hallituksella on suunnitelmia helpottaa velallisten asemaa. Keskusta lyhentäisi velkojen lopullista vanhenemisaikaa ja nostaisi ulosoton suojaosuutta takuueläkkeen tasolle. Työministeri Tuula Haatainen (sdp) on esittänyt, että kansalainen voisi hakeutua henkilökohtaiseen konkurssiin viimesijaisena keinona, jos veloista ei voi muuten vapautua.

Riihessä kiinnitetään todennäköisesti myös huomiota korona-aikana voimistuneisiin koko väestön mielenterveysongelmiin ja nuorten syrjäytymiseen.

Ansiosidonnainen työttömyysturva

Ansiopäivärahaa maksetaan yleensä enintään 300 tai 400 päivältä. 400 päivän enimmäisaika edellyttää, että on ollut työssä vähintään 3 vuotta ennen työttömyyden alkamista. Jos on täyttänyt 58 vuotta ja ollut työssä 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana, voi saada ansiopäivärahaa enintään 500 päivältä.

Valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö valmistelivat ansiosidonnaista työttömyysturvaa pohtiville työmarkkinajärjestöille mallin, jossa työttömyysturvan enimmäiskesto porrastettaisiin 100–400 päivään. Ansioturvan kesto sidottaisiin siihen, kuinka monta kuukautta työttömäksi jäänyt henkilö on ollut töissä edellisten 35 kuukauden aikana. Järjestöt eivät päässeet yksimielisyyteen mallista.

SAK vastustaa ansioturvan leikkaamista ja esittää ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan sadan päivän koronapidennystä.

EK kannattaa työttömyysturvan porrastamista niin, että päivärahan taso laskee 10 prosenttia työttömyyden jatkuttua kolme kuukautta ja uudelleen toiset 10 prosenttia, kun työttömyys on kestänyt 6 kuukautta. Vaihtoehtona on, että enimmäiskesto kytketään työhistorian pituuteen nykyistä selkeämmin. Työssäoloehto palautetaan 12 kuukauteen,omavastuuaika palautetaan 7 päivään ja enimmäiskestoa lyhennetään 50 päivällä.

Suomen Yrittäjät esittää, että työttömyysturvan enimmäiskestoa lyhennetään 75 päivällä. Nykyjärjestelmään verrattuna ensimmäisen kolmen kuukauden aikana päiväraha olisi nykyistä korkeampi. Kolmen ja kuuden kuukauden jälkeen päivärahaan tulisi 5–7 prosentin alenema.

Menot