Uutiset

Analyysi: Belgia ollut suotuisa kasvualusta jihadismille

Tiistai ei ollut päivä, jolloin olisi havahduttu siihen, että Belgialla on ongelmia terrorismin kanssa.

Belgian ja eritoten Brysselin erityisasema väkivaltaa hautovien kiihkomuslimien lymypaikkana on ollut pitkään tiedossa.

Siihen on monia syitä.

11 miljoonan asukkaan Belgiassa muslimien osuus on kuusi prosenttia. Se ei ole hätkähdyttävän suuri luku, mutta fundamentalistien löytäminen on ollut Belgiassa hallinnollisista syistä erityisen hankalaa.

Belgian valtiorakenne on hyvin pirstaloitunut. Ranskankielisissä valloneilla ja hollanninkielisillä flaameilla on omat hallintoalueensa ja virkamiehensä, joiden yhteistyö on hyvin vajavaista.

ERITYISEN SEKAVA tilanne on Brysselissä, missä on kaikkea kolme kappaletta: valtakunnallinen, vallonien ja flaamien versio. Itsenäisiä poliisialueita on Brysselissä kuusi. Kehitys on ollut kaiken aikaa kohti alueellista autonomiaa. Valtio nimeltään Belgia on jotakin, johon kansallistunteen rakentaminen on hankalaa.

Hallinnollinen sekamelska on auttanut jihadisteja piiloutumaan Brysselin Molenbeekin kaltaisiin lähiöihin, joissa maahanmuuttajataustaiset asukkaat ovat monin paikoin enemmistönä.

Euroopan etsityin terroristi, Pariisin iskuihin osallistunut Salah Abdeslam piileskeli neljä kuukautta Molenbeekissa, kävi parturissa ja vaateostoksilla kuin kuka tahansa lähiöasukas. Hänen henkilöllisyytensä oli monen tiedossa, mutta kukaan ei käräyttänyt miestä poliisille.

Molenbeekissa iso osa asukkaista on työttöminä. Näköalat ovat lohduttomat, huumeita kuluu ja rahaa tienataan pikkurikoksilla.

MAAHANMUUTTAJALÄHIÖIDEN arki on ankea kaikissa Euroopan suurkaupungeissa, mutta Belgiassa integraatio on onnistunut erityisen heikosti. Tästä syystä jihadistien propaganda on uponnut otolliseen maaperään.

Belgiasta on lähtenyt Isisin riveihin suhteellisesti enemmän vierastaistelijoita kuin mistään muusta Euroopan maasta. Belgian sisäministeriön mukaan lähtijöitä on ollut 441.

Belgiassa laittoman aseen hankkiminen on helppoa. Pariisin iskuissa käytetyt aseetkin oli hankittu Belgiassa. Asekauppa on Balkanilta kotoisin olevien hämärämiesten käsissä.

Belgia katsoi pitkään läpi sormien länsivastaisten saarnamiesten toimintaa moskeijoissa. Tässä asiassa juuret ulottuvat 1970-luvulle, jolloin Belgia osti Saudi-Arabialta halpaa öljyä ja tarjosi vastineeksi moskeijoita Lähi-idässä koulutetuille imaameille.

Hyvistä aikomuksista ei ole puutetta, mutta ne jauhautuvat usein byrokratian rattaisiin.

Pariisin marraskuisten terrori-iskujen jälkeen Belgian sisäministeri päätti perustaa tietopankin potentiaalisista terroristeista ja Syyriaan lähtijöistä.

KOVIN HYVIN tämä ei vielä toimi, sillä tiistain iskuista epäilty 25-vuotias Najim Laachraoui oli viime viikonloppuun saakka rekisterissä nimellä Soufiane Kayel.

Puutetta on myös asianmukaisesta kalustosta. Belgian tiedustelupalvelua vuosina 2006–2014 johtanut Alain Winants sanoo, että Belgia on Euroopan viimeisiä maita, joka on ottanut käyttöön modernit tiedonkeruumenetelmät, kuten puhelinkuuntelun. Myös työvoimasta on pulaa.

Terrorismilakeja on kiristetty Belgiassa, mutta lakien täytäntöönpano on ollut takkuista. Vihaa lietsovien imaamien valvominen ja laittoman asekaupan tukkiminen ovat osoittautuneet isoiksi ponnistuksiksi. Osa valvonnan kiristämisehdotuksista on pysähtynyt poliittiseen vastustukseen.