Uutiset

Analyysi: Budjettikeskustelussa lensivät nuolet. Pysäköintikiekon värikö hallituksen ainut uudistus?

Kestävyysvaje karkaa - Suomi ei selviä ilman uusia säästöohjelmia
Vuodesta 2016 lähtien parkkikiekon väriä tai muotoa ei ole enää säädelty lailla. Nella Hakamäki-Rilla esitteli pinkkiä kiekkoa kesäkuussa 2016. Arkistokuva: Markku Tanni

Eduskuntavaaleihin on aikaa vajaat neljä kuukautta. Vaalihermoilu näkyi jo suuressa salissa, kun eduskunta aloitti maanantaina keskustelun ensi vuoden budjetista.

Hallituspuolueet hehkuttivat odotetusti saavutuksiaan. Noin 115 000 kotitalouteen on tullut uutta työtä, velkaantuminen on saatu pysäytettyä ja julkinen talous tasapainotettua. Kenenkään verotusta ei ole kiristetty.

Kaiken kukkuraksi viikonloppuna jysähti uutinen, että valtion velkaa voidaan lyhentää ensimmäisen kerran kymmeneen vuoteen.

Lista on pitkä, mutta henkseleiden paukutteluun ei ole syytä. Talouden haasteet eivät ole karanneet minnekään.

 

Rahaministeriön maanantaina julkaisema tuore ennuste veti mattoa jalkojen alta.

Talouden huippusuhdanne on taittunut. Kasvu on palautumassa normaalille tasolle. Ennusteet ensi ja seuraavan vuoden talouskasvulle eivät ole huimaavia.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) hehkutti aiheellisesti, ettei Suomi enää elä lastensa piikkiin. Mutta tosiasia on, että ensi vuoden budjetti rakennetaan velkarahalle. Tiukkaa finanssipolitiikkaa on harjoitettava jatkossakin, uutta jaettavaa ei ole.

Hallitus on onnistunut kuromaan kestävyysvajetta neljän miljardin euron verran, mutta alhainen syntyvyys ja ikärakenteemme ovat tehneet kepposet. Tavoite on karannut kahdella miljardilla eurolla eteenpäin. Kestävyysvajeen korjaaminen on kuin hataran kankaan ompelemista. Kun yhtä saumaa vahvistaa, niin toisesta päästä ratkeaa.

 

Valtiovarainministeriön mukaan vajeen suuruus on edelleen noin yhdeksän miljardia euroa. Olipa sitten hallitusta kokoamassa ensi keväänä mikä puolue tahansa, niin vuosille 2019-2023 ei voi luvata yhdeksää hyvää tai kymmentä kaunista. Leikkauslistat on otettava taas käyttöön. Kasinotalouden aikaan tutuksi käyneet kulutusjuhlat ovat takanapäin, jos niitä nyt ylipäätään edes oli.

 

Vaalikuume näkyi salissa jo monella tapaa. Puheenvuoroissa oli entistä enemmän särmää. Kasvojen väristä se näkyi. Tuohtumuksen punakkuutta ei voinut olla huomioimatta.

Rankimmin hallitusta kuritti tuttuun tyyliin oppositiopuolue sdp. Puolueen tulkinnan mukaan hallitus ei ole saanut oikein mitään muita uudistuksia aikaiseksi kuin sen, että parkkikiekon väri voi olla muutakin kuin sininen.

Tuosta lausahduksesta tulee mieleen edellisen hallituksen viimeiset kuukaudet.

Moni mollasi silloista hallitusta siitä, ettei se ole saanut aikaan kuin kalastuslain uudistamisen. Jyrki Kataisen (kok.) johdolla aloittanut kuuden puolueen hallitus kutistui matkan varrella ja loppumetreillä se alkoi äänestää omia esityksiään vastaan.

Suuri kunta- ja sote-uudistus jäi siltä tekemättä. Verrattuna edelliseen hallitukseen on pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksella ansiolista tehdyistä päätöksistä ja niiden seurauksista sentään olemassa.

 

Maanantain keskustelu oli osin sekavaa ja asioita moneen kertaa toistavaa.

Hallituspuolueiden mukaan oppositiolle ei riitä mikään. Oppositio on sitä mieltä, että hallitus on unohtanut pienituloiset eläkeläiset, opiskelijat ja työttömät. Eriarvoistuminen jatkuu ja rehottaa.

– On suunnattu korotuksia kaikkein pienimpiin eläkkeisiin ja pienituloisimpien lapsiperheiden päivärahoihin, sanoo hallitus.

– Ei tarpeeksi, vastaa oppositio.

Missähän kulkee se kuuluisa keskitie?

Kun vaalien voittaja alkaa koota keväällä hallitusta, ei edessä ole onnenkantamoisia. Valtava kestävyysvaje kulkee mukana kuin varjo. Mammonaa ja mukavaa on helppo luvata vaalien alla, mutta neuvottelupöydässä on oltava toinen ääni kellossa. Ilman uusia säästöohjelmia Suomi ei selviä.