fbpx
Uutiset

Analyysi: EU auttaa jäsentään kriisin keskellä

Ranskan presidentti François Holland yllätti maanantai-iltana Pariisin terrori-iskujen jälkimainingeissa vetoamalla EU:ta ottamaan käyttöön turvatakuut.

Toisaalta Ranskan on loogista vedota tähän nyt, kun Eurooppa kokee valtavan ihmismäärän paineen rajoillaan ja terroristijärjestö Isis on ottanut Ranskan tähtäimeensä.

Turvatakuut löytää Lissabonin sopimuksesta. Sopimuksen artikla 42.7 mahdollistaa unionille normia tehokkaamman toiminnan hädän hetkellä.

EU:n turvatakuut ovat verrannollisia puolustusliitto Naton kuuluisaan viidenteen artiklaan, mutta EU:n kohdalla ei ole kyse varsinaisista turvatakuista. Natohan lupaa kaikkien jäsenmaiden rientävän voimatoimin avuksi, jos yhteen jäsenmaahan hyökätään.

EU:SSA KYSE on yhteisvastuulausekkeesta, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola. Unioni ei anna sotilaallista turvatakuuta, vaan unioni ja jäsenmaat ovat sitoutuneita auttamaan kriisiin ajautunutta jäsenmaata.

Tässä yhteydessä Lissabonin sopimuksessa on Suomen esittämä lisälauseke, jonka mukaan EU:n turvatakuut tulee suhteuttaa jäsenmaiden ulkopolitiikan erityispiirteisiin. Suomihan ei ole sotilaallisesti liittoutunut.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok) sanoi tiistaina Ylen haastattelussa, että jo Suomen laki estää Ranskan auttamisen voimakeinoin. Samaa sanoi presidentti Sauli Niinistö.

SUOMI VOI ANTAA tukea verrattain pehmeillä keinoilla, kuten viranomais- ja poliisiyhteistyöllä sekä tiedustelu- ja rikostutkinnallisella avulla.

Suomen lainsäädäntö ei tässä asiassa ole kovin kehittynyttä, joten mikäli tämän yli meneviä toimenpiteitä vaaditaan, se ei ole Suomelle mahdollista.

Esimerkiksi Viron presidentti totesi aikoinaan, että EU:n turvatakuut tarkoittavat sit��, että kriisialueelle lähetetään oliiviöljyä. Eli turvatakuut tarkoittavat sitä mitä kukin jäsenmaa haluaa niiden tarkoittavan.

VOISIKO Naton kannatus laskea Suomessa kun täällä huomataan, että EU:llakin on jonkinlaiset turvatakuut, jotka kenties toimivat käytännössäkin?

Aaltolan mukaan tämä riippuu siitä, miten tässä asiassa edetään. Presidentti Sauli Niinistö on korostanut EU:n yhteisvastuulausekkeen ja solidaarisuuden merkitystä. Ajatus on, että tätä kautta myös sotilaallinen turvallisuus on joskus mahdollista.

Ranska vetoaa turvatakuihin nyt sisäisen turvallisuuden näkökulmasta.

Ulkoista turvallisuutta Ranska hoitaa yhdessä Nato-liittolaistensa kanssa pommittamalla Isisiä Syyriassa ja Irakissa.

NYT OLLAAN sovittamassa yhteen EU:n ja Naton rakenteita terrorismin tilanteessa. Tämä on Aaltolan mukaan todennäköisemmin Euroopan tulevaisuuden suunta kuin että Nato nähtäisiin EU:n vaihtoehtona.

EU:n sotilaallinen ulottuvuus on tunnetusti vaadittavien rakenteiden puuttuessa hyvin olematon.

EU:n turvatakuista puhuttaessa nyt on kyse sisäisestä turvallisuudesta, ei ulkoisesta.

NATON VIIDENNEN artiklan turvatakuita on hyödynnetty vain kerran, vuonna 2001 syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen. Afganistaniin lähti kuitenkin laajempi koalitio kuin mitä Naton piiristä saatiin kokoon.

Nyt myös Isisin vastaisessa kansainvälisessä koalitiossa on mukana myös Naton ulkopuolisia maita.

Ranskan odotetaan tiivistävän Isisin vastaista sotilaallista toimintaansa Syyriassa ja Irakissa. EU:n sisällä ja Ranskassa sisäisen turvallisuuden toimia tehostetaan.

Eurooppaan pyrkiviä seulotaan vastaisuudessa entistä tarkemmin, koska Pariisin terrori-iskut toivat ilmi soluttautujan mahdollisuuden.

Asiasanat

Menot